Pahoitteluni, ei ollut tarkoitus heti pitää pidempää taukoa.. kovasti olen aina läppärin syliin napannut, että laittaisin kuvat nettiin, mutta aina jotakin muuta tulee vastaan... Ja eilen vielä ihana vanha työkaverini vei minut leffaan ja syömään! On ihana kun on tuollaisia ystäviä... <3
Olohuoneessa on hiukan tapahtunut muutosta, ei niin nopeasti kuin olisin toivonut, mutta vähitellen. Laminaatti päätyi aluksi hitaasti lattialle, kun piti tavaroita siirrellä, mutta sitten kun pääsi kunnolla vauhtiin, loppui solumuovi kesken... nyt siis hommat seisoo taas. Mutta tätyy sanoa, että tykkään hirrrrrvittävän paljon tuosta lattaista!
Remppakavereistakaan ei hirvittävästi apua ole...
On toi uusi lattia niin ihana... tai kyllä se ainakin tuon keltaisen voittaa =D
Ja on tullut viime aikoina vähän shopailtuakin.. kirppiksillä minut tuntien tietysti! Uusi ruokapöytäkin on löytynyt Kontti-kirppikseltä 35 eurolla. Harmi vain, että kantomiehet ehtivät jo hajoittaa yhden jalan siitä.. minun tuuria tietysti. Ja sitten fiksaationi sorvattuihin puisiin kynttilänjalkoihin levisi nyt myös lampunjalkaan. Rihma -kirppikseltä löysin valkoisen sorvatun lampunjalan hintaan 7 euroa. Nyt sitten arvotaan täällä, että jätetäänkö valkoiseksi vai maalataanko mustaksi ja laitetaanko musta vai valkoinen varjostin... en tee asialle mitään ennen kuin loppusisustus on valmis.. ei tule tehtyä ainakaan mitään, mitä alkaisi katua...
Täytyy kyllä sanoa, että kärsivällisyys on hyve ja se on minulla kyllä koetuksella tämän kämpän kanssa. Jos vain olisi, kaikki mitä tarvitsisi, niin homma etenisi. Mutta ei. Hommat seisoo ja laatikoita joka nurkassa.. Veikkaan, että kun tämä remontti on valmis, mulla on Dalai Laman kärsivällisyys!!! Siinä onkin jotain jota odottaa ;)
Mutta nyt, oikein ihanaa aurinkoista sunnuntaita kaikille ihanille lukijoille. Kevät tulee kovaa vauhtia, eikö olekin ihanaa? Aurinkoa, lämpöä, hyvää mieltä, iloisia ajatuksia ja odotuksia, kohta puhkeavia pajunkissoja, lähestyvä pääsiäinen... ja selvästi näkyvät koiran kuonon räkäset jäljet ikkunoissa. Kyllä elämä on sittenkin aika ihanaa!
- Jaana
7 kommenttia:
Oikein kivalta näyttää tuo uusi lattia. Mitä "puuta"/sävyä se on? Täällä myös haaveillaan uudesta lattiasta, eilen kierreltiin miehen kanssa pähkäilemässä eri vaihtoehtoja...
Ihanan lampunjalankin oot löytänyt! Mie oon samaa mieltä et kannattaa katsoa miltä kaikki näyttää sit valmiina ja päättää vasta sitten mikä on jalan väri ;o)
Tuntuu niin mukavalta lukea valoisia ja positiivisia kirjoituksiasi, elämä kantaa kyllä eteenpäin. Suru on varmasti seuralaisenasi pitkään, mutta sen kanssa oppii elämään ja pikkuhiljaa suru muuttaa muotoaan ja helpottaa otteestaan.
Kuullostaa kamalan kliseiseltä, mut näin oon ainakin itse kokenut omaa surua läpikäydessäni.
-Nina (se joka kerran koputteli olkapäätäsi Kajaanin kirpparilla)
Kivannäköinen lattia:) Tästä uudesta kodista taitaa olla tulossa aivan erilainen kuin Kajaanin kotisi. Toivottavasti jaksaisit päivitellä blogiasi taas useasti niinkuin ennenkin, mutta joka tapauksessa joka päivä käyn kurkkaamassa mitä Jaanalle kuuluu:) Mukavaa alkavaa viikkoa!
-Miia
Kärsivällisyys varmasti palkitaan ;)
Jos noista apureista ei ole apua remonttiin niin kyllä ne varmasti iloisesti sinua kannustavat !
Iloa viikkoosi ♥
Olet kyllä uskomattoman taitava remontoija! Työnjohtajia aina tarvitaan ja sinun työnjohtajilla on kyllä uskomattoman hyvät ilmeet aina kuvissa! Ovat kyllä ihanan lutusen näköisiä :D
-Komentoora-
Hyvältä, hyvältä näyttää!
Valoisuutta tuo selkeesti tuo kaunis lattia. Nuo seinät näyttää olevan aika siistissä kunnossa? Että ei niihin tartte ihan heti panostaa, vai tartteeko?
Tossa ruokapöydässä näyttää olleen tollanen vanhanajan tai siltä se mulle näyttää jalka systeemi, mikä mullakin oli vanhassa ruokapöydässä. Harmi, se meni rikki. Tuli tiensä päähän. Oli jo niin vanha. Toi on kyllä harmillista, kun muuttaa tai muuten raijaa tavaraa, niin sitten toiset rikkoo. (Eivät arvosta, kun ei ole oma.)
Mullekin on syntynyt sama fiksaatio noihin sorvattuihin kynttilänjalkoihin. Ne on vaan niin kauniita! Valkosta ja mustaa yhdistelemällä, niin olisi tosiaan hauska, kun toinen musta toinen valkoinen (lampun varjostin ja jalka).
Oi koiran elämää <3 Vai mikä se sanonta on? No tuo kyllä näyttää niin nauttivan omastaan :D
Laitahan tunnelmakuvia, tai jotain yksityiskohta juttua. Täällä uteliaana ootellaan. :)
t.Paula
PS. Noista kynttilänjaloista vielä. Nehän kun on puuta ja satuin itse polttamaan yhdessä kynttilään ja onnistui sitten koko kynttilänjalka leimahtamaan tuleen, kun siis se kynttilä oli jo palanut loppuun. :/ Säilyi se vielä ja nyt olenkin yrittänyt metsästää siihen kynttiläaukkoon sellaista metallista pesää - tiedätkö? Kysellyt askarteluliikkeistä ja sellaisista. Ei vaan tule missään vastaan. Tiedätkö sinä, mistä sellaisen voisi löytää? Rautakauppa varmaan seuraavana kohteena.
Kiva kuulla kuulumisia ja kyllä se elämä kantaa, pikkuhiljaa, vähän kerrallaan... ♥
Sulla on suloiset remppakaverit!
Tulin vaan sanomaan että kiva kun olet taas täällä, elämä kantaa jokatapauksessa ja muistot! Muksaa viikonloppua :)
Lähetä kommentti