Pikku vilkaisuja kotiin

Murun Novemberfestiä varten piti kotia alkaa viimeistelemään vähän isommalla vaihteella. Valokuvakollaasiseinä otti harppauksia eteenpäin, eteisen kirjahylly saatiin suurinpiirtein valmiiksi ja kodista on pahvilaatikot hävinneet. Otetaan ensiksi tällaisia pikaisia kuvia kehiin, jospa sitten lähipäivinä ehtii enemmän heilua kameran kanssa kotona ja kuvata enemmänkin ympäristöään. 

Mukavaa lauantaita kaikille!

- Jaana

Mamman uusi lelu

Meillä ei ole pitkään aikaan ollut murun kanssa kunnolla toimivaa järjestelmäkameraa. Omani, 1000D oli halvin järkkäri, mitä sillloin joskus kauan aikaa sitten sai. Ajan saatossa se oli joutunut jos jonkinlaisten kolhujen ja kaltoinkohteluiden uhriksi, milloin minun, milloin koirien taholta. Kamera vietiin mukana saunaan, se unohdettiin vesisateeseen, se tippui, sitä pureskeltiin. Jonkin aikaa murun kamera 450D, vähän vanhempi järkkäri, oli se parempi, kunnes sillekin kävi köpelösti edellisellä Amerikan reissulla, kun se tippui lattialle. 

Näistä kahdesta "raadosta" tehtiin suurinpiirtein toimiva järkkäri, murun toimiva zoomi, ja minun kamera, jossa osa tarkennuspisteistä toimi ja osa ei. Nyt asiaan on tullut muutos. 

Monta vuotta sitten jo haaaveilin ostavani Canonin 7D -kameran, tilasin sen postiinkin, mutten vain koskaan raaskinut sitä sieltä hakea. Nyt viimein raaskin ostaa uuden kameran, mutta murun kannustamana ostimme samantien Canon 6D -kameran. Pitkä oli kamerantuloilta, kun akku tuntui lataantuvan niin mahdottoman hitaasti... Ilo oli kuitenkin ylimmillään, kun akkua oli sen verran latautunut, että päästiin sillä leikkimään!

Jospa nyt olisi pelit ja vehkeet kunnossa. Maltan hädin tuskin odottaa, että pääsee käyttämään tuota kameraa oikein "tositoimissa" esim. muutaman viikon päästä olevalla kesälomareissulla tai edes jos saisi kotona jotain sisustuksellista aikaiseksi.. 

Mutta nyt, yritän, joskos tuolla töissä saisi jotain aikaiseksi, siispä sinistä kuutiota kohden! Ihanaa sunnuntaita kaikille!

- Jaana

Kuuluisat 15 minuuttia.

Olipas herätys aamulla, kun kännykässä oli serkkutytön viesti: "Huomenta. Palauduttua pikkujouluista kotiin aamulla lehdenjakaja antoi savonsanomat käteen aamupiristykseksi. Komeilit kannessa. Piristi!"

Arvatkaapa vain tuliko kiire valmistautua uuteen päivään, että pääsisi äkkiä lähtemään, että pääsisi ostamaan päivän lehden, että pääsisi näkemään lopun viimein. Olin valmis viidessätoista minuutissa ja piti odottaa töihin menoa vielä tunti, ettei olisi tullut mentyä liian aikaisin. Vähän liian aikaisin kuitenkin lähdettyäni kiersin vielä postilaatikon kautta ja mikä onnen päivä, siellä oli oma kopio! Eikun takaisin kotiin lukemaan juttu! 

Kolme pientä porsasta, kaikki tottelivat nimeä Jaana, komeili sivuilla. Mahtavia kuvia oli kuvaaja Anu Mattila ottanut ja aivan ihanan jutun oli toimittaja  Pirjo Tiihonen ottanut. Niille, jotka eivät pääse Savon Sanomia lukemaan, alla "kiteytys" eli kuvat lehdestä. Isälle lähtee oma lehti postissa lähipäivinä ;D

Mutta ei kait sitä laakereille jäädä lepäämään, vaan uutta työpäivää kohti. Ihanaa torstaita kaikille lukijoille ja kaikille uusille vierailijoille: ihana kun kävit!

- Jaana

Vielä muutama "kulissien takana" oleva kuva. 

Lisää kuvia kattauksesta täältä

Glögijuustokakun resepti täältä

Puolukkakuppikukon resepti täältä

New York on kehystetty

Siinähän kesti! Sain kuvat reissusta jo pari vikkoa sitten, mutta nyt vasta sain valmiiksi kollaasin siitä. Lisäksi muru osti minulle eBaysta "tuliaisiksi" keltaisen taksin, jota emme sitten ostaneetkaan siellä ollessamme. Nyt alkaa sitten vähitellen yhden olohuoneen seinän kohtalo ratketa. 

Vähän kauempaa tuota seinää katsellessani huomaan, kuinka kivasti (tosin suunnittelemattomasti) keltainen toistuu tuolta valkoisen ja musta joukosta. Taidan sittenkin saada keltaisen väripilkkuni, vaikka välillä se jo näytti hyvin epätodennäköiseltä. JEE!

 Mukaan kollaasiin liitin valokuvien lisäksi myös lentolippuja ja postikortteja ja julisteita, joita ostimme matkan varrella. Lisäksi kotona huomasin, että kolikoiden joukossa oli pari vuoden 2012 "yksi senttistä" ja ajattelin, että se olisi ihan hauska idea: laittaa mukaan sen vuoden kolikoita, kuin siellä on käyty. 

Aikast ihana mielestäni. Nyt sitten vain innolla odottamaan, että minnekäs mennään seuraavaksi. Pyysin murulta yllätysmatkaa syntymäpäiväni kunniaksi ja valitettavasti hän pitää kiinni pyynnöstäni. Itse kärvistelen jännityksestä, kun hän ei paljasta kohdetta. Todennäköisesti kirjaimellisesti vasta lentokentällä saan tietää minne mennään. Ajatella, että 19 päivän päästä olen matkalla jonnekin ja että 20 päivän päästä siirryn seuraavalle vuosikymmenelle. Uskomaton kuukausi!

Mutta nyt alan jännittämään ensiksi huomista työpäivää. Olen ollut kaksi päivää vapaalla enkä tiedä ollenkaan, millä mallilla meidän joulutori on töissä. Viimeksi kun näin, se näytti todella ihanalta! Alkaa jännittää, onkohan se jo valmis. Joko joulu koittaa?

Mutta nyt, ihanaa perjntai-iltaa kaikille! Niin ja pitkästä aikaa taitaa olla kohta arvonnan poikasta tulossa! Sitä siis odotellessa! 

- Jaana

Saisiko vähän valoa pimeään?

Viime aikoina sisutamiseni ovat olleet hyvin pieniä, monestakin eri syystä. Hirvittävästi tekisi mieli tehdä vaikka mitä, mutta kun aina on joku syy vastassa. Eteinen pitäisi remontoida, mutta kun en vielä uskalla tehdä mitään isompaa remonttia kotona. Suurin asia, mitä olen siellä nyt tehnyt, on kattolampun laittaminen ja alla olevan kuvan seinälle laittaminen, sekin vanhaan, paikallaan olevaan naulaan ja sen lisäksi taulukin meni vielä vinoon! Ei vain onnistu, ei vaikka kuinka yrittää! Taulun yläpuolelle laitoin vielä pienen tauluvalaisimen, mutta siinäkin on pieni este. Siihenkään en saa valoa, kun kaikki koristevalaisimieni muuntaja-pistokkeet ovat kadoksissa.. siis ei voi olla totta! 

Tykästyin sen verran tuohon kaupungin nimi -tapettiin, että saattaisin ostaa sitä kenties kokonaisen rullan joskus. Aika hauska, ja hauskalla tavalla sen sai osaksi koko valokuvakollasia. Asettelin tapetin niin, että keskimmäiseksi jäi "oikean" kaupungin nimi ja teetätin kollaasiin sopivan kokoiset kuvat mustavalkoisena . Siitä tuli kyllä aikast ihana, maltan tuskin odottaa, että saisin useamman samanlaisen tulevilta matkoiltani (pikainen kuikkaus kalenteriini paljastaa, että New Yorkin matkaan on nyt 27 päivää jäljellä, vähitellen alkaa jännittää!). 

Ja pohjalle laitoin vielä sekasorron vihaajille syytä vihata blogiani vielä vähän enemmän, laitoin kuvan sotkuisesta eteisestäni. Kuinka haaveilenkaan siitä, että siihen saataisiin joku todella nätti, simppeli, valkoinen, lattiasta kattoon yltävä vaatesäilytysjärjestelmä ja tumma kaakelilattia. Mutta niinhän sitä sanotaan, että hyvää kannattaa odottaa, jospa minä joskus pääsisin haaveeni toteuttamaan... 

Nyt, oikein ihanaa lauantaita kaikille lukijoille! Tämä tyttö suuntaa jälleen töihin, salaa sivusilmällä vilkuilemaan, mitä ihanaa ideaa voisi kopioida kotiin asti. 

- Jaana

Keittiö ennen ja jälkeen: Paint it black

Ei mennyt kuukautta seuraavaa postausta odotellessa!! 

Elämä täällä Savon sydämessä on ... rauhallista. Voisiko asian näin ilmaista. Arkipäivät menee siinä, kun heräilee 5, kävelee naapurissa asuvan työkaverin pihalle kello 7.20 ja kanssamatkustaa töihin. 4 suuntaa kotiin, siivoaa koirien sotkut (joka arkipäivästä, olen huomannut), ruokkii koirat ja käyttää pihalla ja laittaa itselleen ruokaa. Siinäpä se menikin se arkipäivä, nukkumaan ja taas seuraavana päivänä viideltä ylös! =D Mutta ihana, kun koittaa lauantai!

Perjantai-iltana lainasin työkaverin miestä (kauhea, kun kuulostaa pahalta) ja kävimme K-raudassa ostoksilla. Mukaan lähti vaikka ja mitä, kuten laminaattia, liitutaulumaalia, pari eri mustansävyistä maalia ja mustaa tapettia... Kyllä, värimaailma on huomattavasti tummempi kuin aikaisemmissa kodeissa.. Mutta kunhan saan kaikki valmiiksi, ei tästä lopputuloksesta niin synkkä tule (toivottavasti!)

Keittiöni ennen

Liitutauluseinä

Tämä seinä on vielä kesken.. pitäisi päästä käymään työnantajallani edustamallani osastolla (eli jos joku ei sitä vielä tiedä, Ikean kukka- ja kehysosastolla) hakemassa vähän rekvisittaa... Taululistaa, irtokehyksiä... ja liitujakin pitäisi vielä käydä hakemassa lastenosastolta... =D

Vastapäinen seinä

Tämäkin seinä tuli mustalla, mutta tämä on ihan tavallisella maalilla.

Verhot kun vielä laitetaan peräseinälle, alkaa nurkkaus alkaa olla kalusteita vaille valmis.. Ja ei huolta, verhot eivät tule olemaan koko mustat! ... vai olisivatko? hmmm... =D

Ensimmäinen seinä valmis!

Tästä tuli mielestäni ihana! Taulut menevät aika matalalle ja aika näyttää, miten tulee toimimaan, kun sopiva ruokapöytä löydetään jostain, mutta se on sen ajan murhe. Itse tykkään tosi paljon ja olen ikionnellinen, että viimeinkin pääsi sekä Eiffelin torni että Fazerin kyltti seinälle! Niille nimittäin ei edellisestä kodista järkevää paikkaa löytynyt!

Ja vähän valoitetaan tulevaa... Ettei menisi ihan liian synkäksi, on tehoste väriksi tulossa keltainen. Hetkonen... kuuletteko te saman... ihan niin kuin... Joo, Ihan kuin kuuluisi tuolta Tasaraita -blogin puolelta hehkutusta, että joku toinenkin on löytänyt tyylikkään yhdistelmän =D Ostin vielä kaupassa käydessäni ison nipun auringon kukan siemeniä, aion istuttaa kukkia takapihalle, niin että ikkunasta ulos katsoessakin sama linja jatkuisi! Sisältä ulos ja toisin päin! Pitää siis kevään koittaessa ostaa työnantajaltani mustat polyrottinkikalusteetkin! 

Mutta edelleen, iso kiitos kaikille myötäelämisestä. Uusi työ, uusi koti, uusi kaupunki, uusi elämä. Uusi sivu elämässä, jos näin voitaisiin sanoa! Nyt vain katsotaan tulevaan ja ajatellaan kaikkia ihania asioita, mitä tulevaisuus tuo tullessaan! ... ihan heti sen jälkeen kun tokenen tästä nuhasta! Saisi tämä aivastelu ja niistäminen riittää! On vaikea olla positiivinen, kun pää on täynnä jotain ihan muuta!

Mutta ihanaa sunnuntaita kaikille lukijoille ja satunnaisille kävijöille ;)

- Jaana

KIITOS KIITOS KIITOS!!!

Nyt on kyllä ihan ehdottomasti kiitoksen paikka kaikille Ellua ja minua äänestäneille!!! WAU!! Me päästiin kolmannelle sijalle Iltalehden kesäkuvakisassa! Kiitos kiitos KIITOS!!!

Viime vuonna sijoituin hääkuvakisassa 10. sijalle, tänä kesänä 3., ensi kesänä me sitten voitamme =D

Huomenna on sitten vuorossa jotain kertakaikkiaan upeata! Eilisiltana oli työkaverini läksiäiset musta-valkoteemalla ja kattaukset olivat UPEITA!! Aivan ihanat juhlat, mutta sitä joudutte nyt kyllä odottamaan huomiseen =D

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

- Jaana

Ja taas kilpaillaan....

Voi että! AnneV:lle iso kiitos vinkistä, että me (tai siis Ellu-koiramme) oltiin päästy Iltalehteen. Kaipaamani kaunein hääkuvakilpailu ei toistunut tänä vuonna, mutta sen sijaan Vuoden kesäkuvakilpailu onnistui taas osaltamme hyvin. Nyt minä pyytäisinkin samaa kuin viime vuonna, käykää immeiset äänestämässä meidän Ellua!

http://www.iltalehti.fi/iloisetuutiset/201108170084347_il.shtml

Ja kuvahan on blogista tuttu aikaisemmin seuraavasta postauksesta

http://www.kotikainuunkadulla.com/2011/06/takapiha-siistiytyy.html

Sanottakoon viikonlopun suunnitelmista sen verran, että meidän auto on viimeinkin korjattu ja rempattu ja kokonaiskustannus oli 1268 euroa... joten rapujuhlat on Niin Todellakin Peruttu tältä viikonlopulta... pitää palata töihin takaisin keräämään rahaa ja katsoa sitten ensikuun puolessa välissä jotein muuta aktiviteettia työkavereille...

Mutta, käykäähän äänestelmässä ja oikein Ihanaa viikonloppua kaikille!

- Jaana

Uusi valokuvaseinä

Taas ovat valokuvat löytäneet paikkansa seinältä. Meidän pitkässä käytävässä on yksi omituinen kolo, joka paljastui kun purimme siitä aikoinaan kaapin pois. Kaapin takaa paljastui tämä upotus, jonka uskomme olevan kenties alkuperäinen ovi olohuoneeseen. Jossain vaiheessa rakennustöitä suunnitelmat kuitenkin varmaan muuttuivat ja siihen rakennettiin seinä, mutta reikä jäi. Alun perin upotuksessa minulla oli talon pohjapiirrustuksia, mutta kun eräänä kertana vein ne tuonne isälle yläkertaan, jäi seinään tyhjä paikka. Nyt sain itseäni viimenkin sen verran niskasta kiinni, että nakuttelin naulat seinään ja laitoin komeuden päälle vielä pienen valaisimen. Laatikostosta en ole vielä varma, jääkö se siihen, mutta se saakoon nyt olla ainakin hetken ajan siinä kenkätelineenä =D

Rouva Hirmu totta kait kunniapaikalla! Tiesittekö, että on olemassa vielä kymmenisen kappaletta ihmisiä, joiden sukunimi on Hirmu. Ja on ollut alle kymmenen kappaletta ihmisiä, joiden sukunimi oli Pirtti. Mieti. Jos mun sukunimi olisi Pirtti ja Make olisi Hirmu, mä olisin voinut olla Jaana Pirtti-Hirmu. Ihana =D Se sopis mulle tosi hyvin! Tämän tiedon meille tarjosi Väestörekisterikeskus

Mutta nyt, oikein ihanaa lauantaipäivää kaikille!

- Jaana

Meillä asuu julkkis!

Piti muka tälle päivälle olla juttu meidän uudesta keittiön kaakelista, mutta suunnitelmat meni uusiksi. Eilisillalla kello 23 sain tietää, että ottamani kuva oli viikonlopun Iltalehdessä! Kiitos teidän lukijoiden ihanien kommenttien pohjalta päätin pistää kuvan kesäkuvakipailuun mukaan ja se julkaistiin. Vielä ei voitettu, mutta rahapalkinnoille päästiin jo!

Tulipas vipinää kinttuihin, kun lähdettiin metsästämään ko. lehtä pitkin kaupunkia. Ei löydetty =( Joten nyt olisin ihanilta lukijoiltani vielä pyyntöä vailla. Jos ostit viikonlopun 9.-10.7. Iltalehden olisitko valmis myymään sen minulle? Maksaisin (melkein) mitä pyytäisitte ja maksaisin vielä rahdit päälle. Lehden kunnolla ei ole mitään väliä, saa olla vaikka töhritty, kunhan tästä kuvasta vain saisi selvää!

Ihanan iso kiitos kaikille lukijoille ihanista kannustavista kommenteistanne, jotka johtavat sitten tällaiseen lopputulokseen! Ja oikein ihanaa tiistaita!! Tämä tyttö lähtee leijailemaan töitä kohden!

- Jaana

Rouva Hirmun muistoa kunnioittaen

Minä jos kuka koulukiusattuna tiedän kyllä miten inhottavaa on, kun jota kuta kiusataan jonkun ominaisuuden takia. Vastoin kaikkea parempaa tietoa kuitenkin en voi olla hymyilemättä kun näen alla olevan ilmoituksen.

Kun miehet repivät auki isän baarihuoneen lattiaa, löytyi lattian alta vanhoja Uusi Suomi lehtiä syys-lokakuulta 1950. Papereissa huomioni kiinnittyi ensimmäisenä kyseenomaiseen ilmoitukseen. Ilmoitus oli tahattomassa huumorissansa niin ihana, että piti ihan leikata irti ja laittaa kehyksiin käytävän varteen.

Jospa huomenna olisi sitten kirpputorihankintojen vuoro... Nyt, oikein ihanaa tiistaita kaikille!

- Jaana