Remppa alkaa!

Tänään saimme avaimet uuteen kotiin ja samantien alkoi remontti. Kun muru oli töissä, pakkasin lastenrattaisiin tapetinpoistoon tarvittavat välineet ja läksin kävelemään kohti Kiinteistömaailmaa hakeakseni avaimet. Sieltä sitten uuteen kotiin, jossa minulla oli puolitoista tuntia aikaa  ennen illan menoja. 

Kun teimme vastaehdotuksen vuokranantajalle pienemmästä vuokrasta remonttia vastaan, haaveilin täysin vaaleasta kodista, jossa mustat huonekalut nousisivat kivasti esille. Ensimmäisenä "vasaran alle" joutui tämä huone. 

Onneksi todellisuus ei kuitenkaan ollut ihan näin iso töinen. Selvisi, että yllä oleva kuva on jonkun vuoden takaa ja sen jälkeen huoneistoon oli tehty jo ikkunaremontti. 

Ihana, että ikkunanpokat oli laitettu valkeaksi. Yksi maalausurakka vähemmän tiedossa, nimittäin kyllä tällaiselle kokopäiväiselle äidille olemassa olevillakin tehtävälistoilla riittää tekemistä.

Tarkoitus olisi laittaa kaikki pinnat vaaleaksi lattiaa myöten. Edessä on siis tapettien poisto, seinien tasoitusta, maalausta, ovien maalaus / laminointi / vinyylikalvon laitto / mikä tahansa, mikä päivittää oven värin valkeaksi, ovien nuppien vaihto, katon maalaus, lattiamaton poisto, laminaatin laitto ja jalkalistojen maalaus / uusien valkeiden jalkalistojen asennus. Tehtävää siis riittää.  

Ensimmäinen makuuhuone onkin ainoa huone asunnossa (vessan ja kylpytilojen lisäksi), jossa ei ole parkettia. Meidän budjetilla ei vara riitä edes tämän 12 neliön makkarin parketoimiseen, joten asennamme sinne (toivottavasti) hyvälaatuisen valkean laminaatin. 

Ajan patina näkyy jo huoneistossa. Taitaahan pinnoilla olla jo 30 -vuotta täynnä, joten se salllittakoon. 

Koska murulla on hiukan allergiaa, haluamme helppohoitoiset lattiat, joten makkarin kokolattiamatto saa kyytiä. 

Maisema tällä hetkellä makkarista ei ole järin imarteleva, kun Ratinan kauppakeskusta rakennetaan, mutta parin vuoden päästä (kenties keväällä 2018) meillä olisi sitten hyvät ostosmahdollisuuden ihan naapurissa. Varsinkin sinne tulevaa suurta markettia odotamme innolla, jotta keskustassakin pääsisi tekemään isoja ruokaostoksia edulliesti. 

Meillä tosiaankin oli vain muutama tunti pikkuhemmon kanssa aikaa rempata, josta suurin osa meni vielä pikkuherran viihdyttämiseen. Herra alkoi hiukan hermostua äidin vain repiessä tapettia, kun ei piikuinen oikein osannut nukahtaa vieraassa paikassa, vaikka oli kotoakin tuotu oma peite lattialle. Alkuun sentään päästiin remontoinnissa, tästä on hyvä jatkaa. Huomennakin taidetaan jatkaa pikkumiehen kanssa kahdestaan, kun isukilla on aktiviteettia suunniteltuna työkavereidemme kanssa. 

Onko kenelläkään muutes kokemusta tuollaisista 80 -luvun melamiiniovien päällystämisestä? Näissä on sellainen "reikäinen" pinta, joka matkii muka puunsyyn kuviota olematta sitä ollenkaan. Pohjamaalilla ja pintamaalilla upottaako maali reiät vai jäävätkö ne näkyviin? Entä onko kukaan kokeillut vinyylikalvon laittoa, onko onnistunut hyvin? 

Laitetaan vielä muutama kuva loppu kämpästä, jotta pääsette fiilistelemään meidän kanssa siitä. Siinä asunnossa on niin paljon potenttiaalia! Ja tuo maisema!!

Keittiö / Ruokailutila

Parveke

2. Makuuhuone

Olohuone (Ja muutama kuva Muikusta)

Vaatehuone

Vessa (ja ei, valokuvan sävyt ei ole pielessä, vessan peilissäon vaaleanpunainen sävy!)

Kylpyhuone / Sauna

Jonkin verran työtä tässä ihanuudessa on, mutta kaikki on sen arvoista! Sijainti on niin loistava, että sen takia kannattaa vähän töitä tehdäkin. Tässä se sitten mukavasti menee loppu äitiysloma ja murun isyyslomakin.

Nyt, ihanaa viikonloppua kaikille, levätkää ja nauttikaa!

- Jaana

Uusi koti

Nyt alkaa olla kaksi vuotta täynnä nykyisessä asunnossa. Nykyinen kotimme on kyllä ihana, niin hyvällä paikalla keskustassa kuin voi vain olla ja kodin varustus on aivan ihana: löytyy niin sauna kuin parvekekin. Yksi pieni ongelma vain on: hissi. 

Mitä pienempi lapsi, sitä isommat varusteet tuntuu olevaan. Joka kerta kun halutaan lähteä pihalle, pitää kantaa rattaat osissa käytävään, josta sitten hissin tultaessa pääsee kasaamaan hissitetristä, joka kasaantuu aina samalla tavalla: kasaan taitetut rattaat ensiksi nojaamaan seinästä seinään, laukut sinne minne sopii ja lapsi kopissa/kaukalossa /istuimessa päälimmäiseksi, itse vetää vatsa ja peppu sisään, hivuttautua tavararöykkiön ja ovenpielen välistä sisään, toisella kädellä pitää lasta paikallaan ja hiukan ilmassa jaa toisella sulkea ovi ja painaa nappulaa. Sitten vielä perille päästyä yritä purkautua hissistä pois samalla kun yrität olla kompastumatta laukkuihin kun kannat lasta toisella kädellä... Siksipä haaveilimme isommasta asunnosta heti kun sopimuksen vaatima kaksi vuotta on täynnä.

Minimisopimusaika tulee elokuun ensimmäinen päivä täyteen ja aloimme heti kesäkuun lopussa katselemaan kämppiä. Ei suoranaisesti ollut tarkoitus heti valita uutta kotia, mutta kävi sitten niin, että vapaiden asuntojen joukossa oli asunto, joka houkutteli.

800 metrin päästä löysimme remontoijan unelman. Saamme vuokrata asunnon hiukan halvemmalla, kun teemme itse remonttia. Eilen keskustelinkin jo pitkät pätkät vuokranantajan kanssa puhelimessa ja hiukan keskustelimme jo mitä tultaisiin tekemään ja millä väreillä. Täytyy tunnustaa, että vaikka ihastuinkin toiseen asuntoon Hämeenkadun varrella (sellaiseen vanhaan, jossa on katto korkealla ja syvät ikkunanlaudat), olen silti innoissani, että pääsee jälleen rakentelemaan ja sisustamaan. Jälleen kerran budjetti on liki 0euroa kummassakin, joten vanhaan tyyliin hyödynnetään tukiverkkoamme niin muuttamisessa kuin remppaamisessa ja sisustuksessa käytän enemmän aikaa ja ajatusta kuin rahaa. Sormet syyhyää!! Alla olisi hiukan asunnonvälityksen kuvia ja minun suunnitelmia, mitä haluaisin tehdä siellä. 

Tulimme eilen Helsinkiin, kun murulla oli olutmaistelu-grillibileet ja minun oli tarkoitus shoppailla sillä välin sisustusjuttuja, mutta ei ihan mennyt kuin Strömsössä. Ehdin käydä vain yhdessä ainoassa kierrätyskeskuksessa, kun aikaa paloi yrittää löytää oikea tie, jonka ramppi oli muuttunut ajojärjestelyiden myötä ja navigaattori ei ollut tietoinen siitä, loppuaika taas meni puhelimessa vuokranantajan kanssa. Otetaan virhe takaisin tänään, Aamupalan kautta Helsingin kirppiksille! Jipii!!!

Nyt, huomenta ja ihanaa viikonloppua! 

Jaana sängynpohjalta! 

Vanhemmat loi Muikun omaksi kuvakseen

Kuten aikaisemmista postauksista on voinut päätellä, olen kovasti kierrellyt koko raskausajan kirpputoreilla etsimässä vaatteita perheen pienimmälle. Ennen sukupuolen selviämistä halusin ostaa vaatteita, jotka menivät kummallekin sukupuolelle, joten päädyin musta-valko-harmaaseen, jota sitten pysytyi piristämään sopivalla värillä. Toiveissa oli,että se väri olisi ollut keltainen, mutta sitä oli todella vaikea löytää. Sen sijaan vihreää alkoi löytyä enemmän, joten siitä tuli pääsääntöinen piristysväri vauvan vaatekaappiin. 

Yllä on osa Muikun ensimmäisistä vaatteista. Osa on tullut äitiyspakkauksessa (Kuten bodypinossa oleva toisena oleva, ohutraitainen vihreä body ja osa tullut lahjana (kuten valkea kietaisubody pupukuviolla, josta ihana, iso kiitos rakkaille työkavereille makkariin ja housupinossa oleva lintukuvioiset pöksyt, josta kiitos mummille ja ukille Kajaaniin) ja loput osteltu kirpputorilta. Edullisin vaate näistä on ollut body, noin 20 senttiä (kuten ensimmäinen body), ja kallein tuote on tainnut olla 1,5-2 euroa (joistakin mustista college housuista maksoin 1,5 euroa ja jostain Bamse -pyjamasta olen saattanut jopa kaksi euroakin maksaa). Kaikki muut ovat olleet keskimäärin  50 sentistä euroon kappaleelta. 

Näistä kuvista hyvin näkeekin tuotteiden hinnat, joita olen ollut valmis maksamaan / olen keskimääräisesti maksanut. Kallein hinta, jonka olen tainnut vaatteesta maksaa, on ollut kevyttoppahaalari 4 euroa ja fleecepuku 3,50 euroa. Yhdestä uutena ostetusta tuotteesta olen suurin piirtein myös saman verran maksanut, mutta siihen suostuin vain, koska tuote oli 70% tarjouksessa. Se on niin söpö karvatakki, että uskon sen vielä vilahtavan blogissa =D

Kuvassa näkyviä hintoja

joustoneulesukat 0,80 euroa (jälkikäteen ajatellen hinta vähän yläkanttiin, koska halvemmallakin on saanut)

villasukat 1 euro

Body 1 euro

tumput 20 senttiä

"tennissukat" 50 senttiä

mustavalkoiset tossut 2 euroa (jälkikäteen ajatellen taas vähän oman kipurajan lähettyvillä, mutta toisaalta vastaavia ei ole tullut vastaan...)

Jep, olen todella pihi, mutta mikä onni, että asun kaupungissa, jossa on paljon kirpputoreja ja tarjontaa, jolloin hinnat ovat matalalla. Kierrellessäni muiden kaupunkien kirppiksiä, olen huomannut, että näin onnekasta ei ole kaikkialla. 

Muikun vaatekaappi on tuottenut minulle hiukan päänvaivaa. Olen yrittänyt löytää sopivaa kaappia tai lipastoa, joka menee pieneen tilaan, sitä tilaa kun ei pienessä hankalan muotoisessa makuuhuoneessa ole liikaa. Minut tuntien sen pitäisi olla vielä lähestulkoon ilmainen ja helposti muokattavissa tulevaisuudessa, koska on todennäköistä, ettemme me tässä asunnossa kovin montaa vuotta enää välttämättä asu. 

Etsiessäni löytyi monta hyvää vaihtoehtoa (kuten Malm -lipasto) ja löytyi vielä monipuolisiakin ratkaisuja, kuten Beståta, jonka voisin yhdistää tulevaisuudessa kirjahyllyyn tai tv-tasoon, mutta ne aina maksavat jotain, niin kuin kaikki kiva aina. 

Siivoillessani meidän vaatehuonetta joku aika sitten tympäännyin Antonius -ritiläkoriin, koska se vei todella ahtaasta vaatehuoneesta paljon lattiatilaa ja aioin myydä sen torilla, mutta kun en parempaakaan vaateratkaisua löytänyt, päätyi se väliaikaiseksi vaatekaapiksi Muikulle. Epäilen, että siinä se "väliaikaisena" vaatesäilytysratkaisuna pysyy loppuajan, niinhän niillä yleensä valitettavasti on tapana. 

Katsotaan vielä pikkuisen Muikun tuleviin vaatteisiin. Joskus kirpputorilla vain tulee vastaan vaatteita, joita ei voi ohittaa. Ne saattavat olla hinnaltaankin vähän kipurajan yläpuolella, mutta kun ne näkee, ei niitä voi vastustaa. Itselläni niitä on vaatteet, jotka muistuttavat jotakin minulla tai murulla olevaa vaatetta. 

Murun ja Muikun vaatekaapissa on itse asiassa kolme vaatetta, jotka muistuttavat toisiaan paljon, mutta valitettavasti en löytänyt Murun vastaavaa mistään. Se oli oranssi Echo Unlimited -t -paita, jossa on sarvikuonon kuva. Mutta katsos ne kaksi muuta:

Ihan parhaimmat löydöt "Mini-Me"lle ovat olleet kaksi yläpuolella olevaa vaatetta, jotka ovat pieniä kopioita isänsä lempituotteista: maastokuvioshortseista ja Canada -hupparista. Kummatkin ovat tamperelaisilta kirpputoreilta. 

Minun vaatekaapista ei ihan samanlaisia "täydellisiä kopioita" ole löytynyt, mutta jotakin kuitenkin. Superman -paidan löysin tamperelaiselta kirpputorilta ja vauvan omat Converset löytyi Hawaiilta kirpputorilta. Nämä taisivat olla kalleimmat kengät, mitä olen Muikulle ostanut, muistaakseni peräti 6-8 dollaria, mutta en vain voinut vastustaa niitä. Eilen kirppiksellä käydessäni meinasin ostaa vielä yhden Cookiemonster -t-paidan, joka muistutti omaani, mutta sitten iski piheys enkä raaskinut euroa satsata. En voi sanoa mitään muuta kuin että osaanpas olla pihi!!!

Vielä kaapinperällä riittää pikkukaverille vaatteita. Tähän mennessä olen pessyt kaikki vaatteet kokoon 62 senttiä asti. Sitten kun kaveri alkaa olla vähän isompi, siirryn sitten tutkimaan isompia vaatteita ja niiden aarteita. 

Yöllä mietin hiukan nimiäisjuhlaa ja jos sellainen järjestetään, mitä Muikulle laitetaan päälle. Jos sellainen järjestetään, hänellä ei taida olla mitään "kivaa" / juhlavaa päällepantavaa... Mutta ehkä ensiksi pitää keskustella tuon Murusen kanssa, tuleeko nimiäiset vai hoidetaanko velvollisuus jotenkin muuten alta pois. Kaikkea sitä ehtii yöllä miettiä, kun kahden aikaan aamuyöllä herää ilman mitään syytä suht virkeänä. 

Menköön tämä "päivän vaate" postauksesta, joita en ole osannut koskaan harrastaa. Varsinkaan raskausaikana ei todellakaan ole tullut mitään ahaa -elämystä vaatetusten suhteen.. jännä juttu, kun mihinkään ei oikein sovi.

Mutta nyt: lounasta tekemään! Mukavaa torstaita kaikille!

- Jaana

Tilaa pienelle ihmiselle

Saimme viimein viikonloppuna tehtyä sen, mitä olen jo monta kuukautta haaveillut: pienelle ihmiselle oma paikka vanhempien makuuhuoneeseen.

Jos olen julman rehellinen, kuvat ovat hyvin vahvasti lavastettuja. Todellakaan makuuhuone ei ollut noin ihanan avara ennen siivousta, vaan olimme pitkän tovin jo tyhjentäneet makuuhuonetta ennen kuin huone oli kuvattavaa tasoa. 

Murun kanssa päätimme, että nostamme makuuhuoneesta kaiken pihalle ja viemme takaisin vain tavarat, jotka kuuluvat sinne tulevaisuudessa. Myös sänky kulkeutui hetkellisesti eteiseen. Näin saimme makuuhuoneessa tehtyä suursiivouksen ja samalla huollettua sängynkin oikein kunnolla. 

Koska meillä on tapana katsella elokuvia ja sarjoja vielä sängyssä ja nukahtaa siihen sitten, haluan vielä laittaa jonkinlaisen verhon pimentämään pikkuisen nurkkauksen. Ja vielä mobile pitäisi hommata ja jonkinlainen yövalo, että näkee työskennellä yön pimeydessä sekä patjakin voisi olla ihan kiva pikkuiselle. Niin ja joku säilytystila vaatteille... eli vielä työtä on, ei ihan vielä ole valmista. Palkkapäivää odotellessa, että pääsisi työpaikalle shoppailemaan. 

Mobilesta en ole vielä varma, tekisinkö itse vai ostaisinko valmiina. 

Kun viimeksi puhuin budjetistani, tässä näkee aikalailla mitä saa pienellä budjetilla. Pinnasänky ja siihen kaksi reunapehmustetta on saatu murun veljeltä. Pinnasängystä puuttui pari kasausruuvia ja muutama sälepohjanpidike oli hajonnut, ja olen laittanut viestiä Briolle, voiko heiltä ostaa puuttuvat varaosat. Jos heillä on niitä myydä, sängynhinnaksi tulee varaosien summa, mutta ilman niitäkin sänky pysyy kyllä kasassa turvallisesti. Sängyn sijauspatja on ostettu kirpputorilta ja kierrätetty pesukoneen kautta, samoin muotoon ommeltu vihreä lakana, kosteussuoja ja imetystyyny (kuvassa päällinen, tyyny kuvaushetkellä pesussa. Kallein tuote kuvassa lapsensänkyyn liittyvistä tuotteista on Polarvide -huopa, joka maksaa IKEAssa 3,99€. Patjan kun käyn vielä ostamassa, todennäköisesti mukaan lähtee Vyssa Snosa, joka kustantaa reippaasti eniten kaikista, halvempaakin löytyisi, mutta en ole varma päädynkö siihen, pitää auskultoida tuon murun kanssa. Asiaan liittyvistä tuotteista (jotka eivät vielä ole kuvassa) unipussi on myös kirppikseltä (jota alamme testaamaan ja vaihdamme sen tarvittaessa fleecehuovasta tehtyyn kapaloon) ja pyjama tullut äitiyspakkauksessa ilmaiseksi (tai sitten eurolla kirppikseltä ostettu, jos ÄP:n pyjama on ihan liian iso). 

Yhteenvetona siis vaavin nukkumapaikka (sänky, reunapehmuste, patja, lakana, petari, kosteussuoja, unipussi/"kapalohuopa", pyjama) kustanti yhteensä edullisimmillaan 29 euroa (josta patja noin 25 euroa, halvemmallakin olisi päässyt, tai ehkä tulen pääsemäänkin, ei voi vielä tietää). Uutena jos olisi kaikki ostanut, olisi nämä edullisimmillaan kustantaneet noin 115 euroa eikä se silloin pidä vielä sisällään yöpukua. Säästöä on siis suurinpiirtein 75% tai enemmän. 

Hintaluettelo vielä budjetista kiinnostuneille:

Brio -pinnasänky (lahjoitus) 0 euroa (kustannus saattaa nousta pari euroa, jos Brio veloittaa varaosista muutaman euron)

Reunapehmuste (lahjoitus) 0 euroa

Patja (uutena) 24,95 € (edullisimmillaan IKEAsta 14,99 €)

sijauspatja (kirpputorilta) 2 euroa

kosteussuoja (äitiyspakkaus) 0 euroa

muotoonommeltu lakana (kirppikseltä, tavallinen lakana äitiyspakkauksesta) 2 euroa

unipussi (kirppikseltä) 2 euroa tai IKEAn Kråkris -huopa 1,79€. 

yöpuku (äitiyspakkauksesta) 0 euroa

Nämä kaverit vielä etsivät paikkaansa, tulivat eräässä kolmen euron vaatelaatikossa mukana. Olivat vähän likaisia, kiersivät pesukoneen kautta ja ovat jälleen kuin uusia! Päätyvät kenties mobileen tai sitten leikkikaareen, joka vielä on minua odottelemassa jossain kirpputorilla, kenties.  

Toivottavasti tuo palkkapäivä ehtii tulla ennen kuin pieni kaveri, niin kaverin ei tarvitse nukkua pahvilaatikossa vaan pääsee kapaloituna suoraan omaan petiinsä. Tosin jos kaveri ei viihdy isossa sängyssä, kyllä hän pääsee myös pahvilaatikkoon nukkumaan toiveidensa mukaan. Mutta päätti hän tulla milloin tahansa, olemme sänkypoliittisesti suht valmiita. 

Tällä kertaa siis vähän sisustusta, vähän vaaviasiaa ja vähän kirppistelyä. Kiitos ja anteeksi kaikille tästä! Ja kiitos kaikille, jotka ovat antaneet palautetta edellisestä budjettipostauksesta. Minulta on kysytty vähän tarkempia tietoja vielä asiasta ja pyrinkin luomaan sellaisen selonteon, jos jollakin on jotain kysyttävää tai hyviä ehdotuksia asian tiimoilta, otan viestejä mielellään vastaan!

Ihanaa viikon jatkoa kaikille!

- Jaana

Pikku vilkaisuja kotiin

Murun Novemberfestiä varten piti kotia alkaa viimeistelemään vähän isommalla vaihteella. Valokuvakollaasiseinä otti harppauksia eteenpäin, eteisen kirjahylly saatiin suurinpiirtein valmiiksi ja kodista on pahvilaatikot hävinneet. Otetaan ensiksi tällaisia pikaisia kuvia kehiin, jospa sitten lähipäivinä ehtii enemmän heilua kameran kanssa kotona ja kuvata enemmänkin ympäristöään. 

Mukavaa lauantaita kaikille!

- Jaana