Vastoin alkuperäisiä suunnitelmia päätin silti tulla Helsinkiin viettämään vapaapäiviäni, joten pääsin viimeinkin matkakuvienkin pariin. Kyllä, valitettavasti taas matkakuvia, kotona ei edelleenkään ole tapahtunut mitään... :D Mutta jos se lohduttaa, mun lempparikuvia on tiedossa.
Muru yllätti minut ihanasti matkalla, kävimme katsomassa ja ruokkimassa alligaattoreita Alligator Alleylla. Olin aivan innoissani asiasta ja sain pitääkin alligaattoria sylissä. MAHTAVAA!!!
Näkymä kasinohotelliltamme Biloxissa ei ollut kovin kummoinen rakennustelineen takia, mutta toisaalta samasta syystä hotelli oli hiukan edullisempi kuin tavallisesti, joten ei pidä valittaa.
Aamiainen Waffle Housessa.
Alligator Alley
Minä ja vuosikas alligaattori. Jännä kokemus. Vatsa-alue oli yllättävän pehmeä, mutta selkä oli taas todella kovaa. Jännä kokemus ja erityisen jännän siitä teki se, kun ei tiennyt, miten lähelle naaman uskaltaa alligaattoria viedä. :D
Vähän alligaattorifaktaa väliin:
- pidempi kuin muut krokotiilieläimet (pidetään alkeellisempina)
- Alligaattorin hampaat suun sisällä, krokotiililla hampaan suut ulkopuolella
- leuat äärimmäisen vahvat, kuono leveä ja lyhyt
- raajat heikommat kuin krokotiileillä, osilla lajeista räpyläpoimut
- nopeita uimareita
- heimo ollut ilm. jo liitukaudella, silloin 15 metrisiä
- varsinaisten alligaattoreiden sukuun kuuluu 2 nykyään elävää lajia, jotka asuvat kaikista pohjoisimpana: suurempi Mississippialligaattori (elää Mississippin alueella). Toinen suku kiinanalligaattori (heimon lajeista ainut, joka vaarassa hävitä luonnosta)
- elävät suolattomassa vedessä, kuten hitaasti virtaavissa joissa, jokien mangrokasvustoissa, kanavissa ja joskus myös virtapaikoissa, mieluiten kuitenkin seisovassa vedessä
- tärkein ravinto: kalat
- ihmisille vaarallisimmat: suokaimaani ja mississippialligaattori --> hyökkäävät harvoin ja yleensä pakenevat lähestyessä
- naaraat rakentavat pesät maa-aineksista ja vartioivat niitä pesärovoilta kuten pesukarhuilta.
- luonnollinen vihollinen: isot anakondat ja kissapedot. Suurin uhka ihminen: nahan ja lihan takia
Longhorn ja joku afrikkalainen lehdälajike, jonka nimi ei jäänyt mieleen, vaikka eräs eläkkeellä oleva opettaja sen minulle kertoi.
Florida.
Pensacola näkyy jo...
Näkymä hotellin parvekkeelta. Floridassa satsasimme kunnolla majoitukseen ja valitsimme hotellin merenrannalta. Murua hiukan harmitti huono keli, haaveissa kun oli, että olisimme käyneet kävelemässä rannalla, mutta minä olin innoissani jo tästäkin. Kunhan pääsette viimeisiin kuviin, ymmärrätte miksi!
Talo, jonka nimeä en muista. Pensacola Beach oli kyllä siitä erikoinen, että siellä oli useampikin erikoinen talo.
Futuro -talo
Paikallinen panimo.
Tässä syy siihen, että olin innoissani huonosta säästä rannalla: Ukkosmyrksy! Kun tulimme panimolta, oli minulla kunnia ajaa takaisin hotellille ja täytyy tunnustaa, että ajoittain oli jo jännät paikat ratin takana, kun satoi aivan mahdottomasti ja poliisit olivat sulkeneet jo muutamia katuja tulvien takia. Ajaessani beachille, oli matkalla aivan mahdottomia vesilammikoita, joihin en osannut varautua. Ajaessani ukkosmyrsky oli jo todella kova ja yritimme käydä kuvaamassa myrksyä jo matkalla, mutta myöhästyimme hiukan. Onneksi kuitenkin hotellille päästyämme saimme vielä yöllisestä valoshowsta ja räpisä muutaman kuvan.
Ihanaa lauantainjatkoa kaikille! Ja ihanaa maaliskuuta!
- Jaana
