Teneriffan Wildlife

Jälleen olen Bloggerin luonnoksia käynyt läpi ja lämmön kaipuussani bongasin tällaisen julkaisematta jääneet bloggauksen Teneriffan reissusta (Teneriffan reissuhan oli joskus 2010 ... hups). Ikävä lämpöön on niin kova, että julkaistaas tämä pois! Terveisiä murulle Saksaan, lähtiessään kehui, että Saksassa olisi 24 astetta lämmintä. Taisi mennä väärinpäin meidän lähtemiset ja jäämiset: minä ikuinen palelija jään tänne ja aina lämmöstä valittava lähtee "etelään" (tai ainakin eteläänpään). 

"Huomasimme matkaillessamme yhden ison eron Suomen luontoon. Heti pisti eläinten hiljaisuus huomioon! Ei kuulunut lintujen rääkäisyjä/lauluja, ei pistellyt itikat... Ensin luulimme, että koko saarella ei ole muuta elämää kuin kaksilahkeiset. Vähitellen aloimme havaita muuta elämääkin. Kissoja. Puluja. Torakoita... Kun kulki silmät auki ja kamera mukana, saattoi löytääkin jo monen muunlaista elämääkin!

En voi mitään... olen ylpeä tästä kuvasta!

Eläimellistä päivän jatkoa kaikille! Toivottavasti pian pääsee jonnekin kesälämpöön! Haluan jo pakoon syksyä!

- Jaana

Kuuluisat 15 minuuttia.

Olipas herätys aamulla, kun kännykässä oli serkkutytön viesti: "Huomenta. Palauduttua pikkujouluista kotiin aamulla lehdenjakaja antoi savonsanomat käteen aamupiristykseksi. Komeilit kannessa. Piristi!"

Arvatkaapa vain tuliko kiire valmistautua uuteen päivään, että pääsisi äkkiä lähtemään, että pääsisi ostamaan päivän lehden, että pääsisi näkemään lopun viimein. Olin valmis viidessätoista minuutissa ja piti odottaa töihin menoa vielä tunti, ettei olisi tullut mentyä liian aikaisin. Vähän liian aikaisin kuitenkin lähdettyäni kiersin vielä postilaatikon kautta ja mikä onnen päivä, siellä oli oma kopio! Eikun takaisin kotiin lukemaan juttu! 

Kolme pientä porsasta, kaikki tottelivat nimeä Jaana, komeili sivuilla. Mahtavia kuvia oli kuvaaja Anu Mattila ottanut ja aivan ihanan jutun oli toimittaja  Pirjo Tiihonen ottanut. Niille, jotka eivät pääse Savon Sanomia lukemaan, alla "kiteytys" eli kuvat lehdestä. Isälle lähtee oma lehti postissa lähipäivinä ;D

Mutta ei kait sitä laakereille jäädä lepäämään, vaan uutta työpäivää kohti. Ihanaa torstaita kaikille lukijoille ja kaikille uusille vierailijoille: ihana kun kävit!

- Jaana

Vielä muutama "kulissien takana" oleva kuva. 

Lisää kuvia kattauksesta täältä

Glögijuustokakun resepti täältä

Puolukkakuppikukon resepti täältä

2. remonttipäivä

Tunnen olevani kuin Kristoffer Kolumbus, Marco Polo ja Vasco Da Gama kaikki yhdessä "pienessä" naisen ruumiissa. Olen löytänyt jotain suurta, jotain ennennäkemätöntä ja -kuulumatonta. Olen löytänyt nimittäin lihaksia sellaisista paikoista, joista niitä ei edes osannut odottaa. Tiedän sen siitä, koska niihin joka ikiseen sattuu niin maan peevelisti. Olen nakutellut puolesta päivästä lähtien ilta kahdeksaan irti TOSI tiukasti kiinnitettyjä lattialaattoja. Olen pitänyt vasaraa niin kauan kädessäni, ettei käteni enää avaudu siitä krampista. Vasara käteni, myöskin oikeana kätenä tunnettu, tuntuu takovan oma aikojaan vielä senkin jälkeen kun vasara on laskettu kädestä ja käyty suihkussakin siinä välissä. Olen loppu. Emmekä edes saaneet sitä pirun lattiaa vielä valmiiksikaan. Olen asettanut itselleni aikataulut ja sen samperin lattian takia olemme siitä jäljessä.

Positiivinen asia on kuitenkin se, että vessa näyttää rungollisesti tosi hyvältä. meillä on ollut aika moista tappelua tuon vessan takia, ja tässä syy. Henkilöä, joka harmeja aiheuttaa, en halua kertoa tarkemmin, jotten joudu vain mihinkään oikeudelliseen vastuuseen, puhutaan vaan siis henkilöstä. Tämä "henkilö" on pelotellut jo ainakin kahta edellistä vuokralaista ja ilmeisesti nykyistäkin sillä, että kylpyhuoneessa on hometta. Isännöitsijäkin on käynyt tarkastamassa meidän kylpyhuoneen, ja sanonut, ettei se ole hometta, paskaa vain (anteeksi suorasukaisuuteni). Tämä "henkilö" ei ole kuitenkaan lopettanut tätä homepuhetta ja se olikin meille sitten se viimeinen niitti, kun tämä kosteus ilmeni. Olimme ihan, että per**le, tämä henkilö oli oikeassa. Nyt kun olemme sitten suurimman osan vessasta repineet alas, ei ole näkyvissä minkäänlaista kosteusvauriota. Olen tehnyt kolme vessaremppaa, tämä on neljäs ja saanen sanoa, että tämä vessa on itse asiassa parhaimmassa kunnossa kuin mikään edellisistä vessoista. Suomeksi sanottuna tympäsee nyt tämä henkilö ja sen hössötykset homeesta. Ei kosteutta, ei hometta. Vain vanhat kaakelit ja paskaiset saumat. Kiva kiva. Mutta kuten aikaisemminkin todettu, tuleepas nyt aikankin rempattua vessakin. Onhan siitä kuusi vuotta puhuttu. Mutta kuitenkin rehellisesti sanottuna, mieluummin olisin tällä hetkellä Teneriffalla nauttimassa auringon lämmöstä. Nyt se saa odottaa syksyyn. 

Ai niin, aika mielenkiintoisia värejä löytynyt nuista seinistä: sinapin keltaista, vihreää, ruskeaa ja punaista. Jos nuo seinät vain osaisivat puhua! 

Mutta nyt mä olen aivan poikki! Huomenna harjoitukset jatkuvat! Öitä!

- Jaana

 

 

 

 

 

 

 

Muistelointia

Voi että kun kainuulainen kateus nostattaa taas päätä. Työkaverini on lähdössä ihan näinä päivinä talvilomalle Teneriffalle. Olen haikeana hälle kertonut kaikki muistelointini reissustani. Kun katson hänen innostustaan, tulee niin haikea mieli itselle, haluaisin niin lähteä mukaan!

Oma seuraava lomamme on päätetty (lue: äitini on päättänyt) ja se suuntautuu tällä kertaa Marbellalle. Harmi. Varmasti ihana paikka sekin, mutta olisin voinut vielä uudestaankin mennä 'Riffalle.

Kaikista nuista ylläolevista komeista taloista huolimatta nämä olivat suosikkejani. Näistä jonkun minä haluaisin ostaa sieltä vuorelta ja viettää "taiteilijaelämää" siellä.

Ihanasti ränsistyneitä! Tuli jotenkin niin kotoinen olo. Mutta nyt pitää lähteä jatkamaan siivousta yllätysvieraiden varalta!

- Jaana

Kaikki ajallaan ja maailma tasapainossa

Eilen oli kyllä varsinainen "up and down" päivä, käytiin syvimmässä ahdingossa ja korkeimmassa kukkulassa! Ei ollut tylsää, ei. Eilen työpäivän jälkeen käytiin kaupassa, jossa vanha työkaveri tuli kysymään, olenko lukenut uusinta Koti-Kajaania. Enhän mie mitenkään ollut ehtinyt, töitä töitä ja töitä ollut koko päivä. Olin kuulemma saanut positiivareissa pitkästä aikaa palautetta. Voi että se tuntuu magialta kun saa positiivista palautetta työstään. Ei mennyt kuin muutama tunti, niin johan oli negatiivinen anonyymi (sekin pitkästä aikaa) valittamassa, että miten kehtaa ottaa kuvan sotkuisesta kodista.. Hohhoijaa! Tuli hyvää ja tuli huonoa, ying ja yan, karma, tasapaino, miksi sitä haluaakaan kutsua. Ei hyvää ilman huonoa =D

Teneriffan matkalta ostin "melkein aidon" D&G (eli Dolce ja Käppänä niin kuin olen kelloani kutsunut) kellon, jota olen pitänyt ahkerasti loman jälkeen. Kellotaulun lasi kerkesi mennä jo jokunen aika sitten rikki ja eilen kesken työpäivän rannekekin hajosi. Jostain syystä olen tykästynyt siihen kelloon ja halusin antaa sille vielä uuden elämän, niinpä rakentelin siitä uuden "rintakellon" vanhan rannekellon sijaan. Tuli aikast kiva, mutta pitää tietysti katsoa, miten se toimii käytössä!

Kelloon käytin yhden ison koristehakaneulan, vanhan kellon kellotaulun ja niin ikään Teneriffalta saadun rihkamarannekorun.

Laitetaan vielä inspiraatiokuvia, joita itse selailin, kun suunnittelin, mihin suuntaan tämä projekti lähtisi menemään. Kaikki kuvat on löydetty Googlen avulla käyttäen muun muassa hakusanoja "DIY Wristwatch", "reuse wristwatch", "watch necklace" ja "brooch watch". En hoksannut nuita osotteita ottaa ylös, mutta näillä hakusanoilla ne nyt ainakin löytyy... =D

Ihanaa torstain jatkoa kaikille!

- Jaana

PS. Iso kiitos positiivariin palautteen jättäneelle henkilölle, nyt en heti keksi kuka olisit, mutta ihana tietää, että palveluun on oltu tyytyväisiä! =D