Niin vilahti joulu! Ei ehtinyt paljoa tehdä. Sen verran näin vaivaa, että katoin pöydän. Teemana oli tänäkin jouluna sama kuin viime vuonna eli karu Kainuulainen kauneus (mitä nyt isot kävyt olivat itse asiassa Teneriffalta... =D)
Kesällä marjanpoimintareissulla keräsin oksia ja puolukanvarpuja sekä muutamia pieniä käpyjä, joista kasasin sitten pöytäkoristeet. Ruokaan emme tänä jouluna hirvittävästi panostaneet emmekä edes joulukuuseen. Ei ollut isällä ja äidillä eikä ollut meillä alakerrassakaan.
Meillä oli siis sellainen vaatimaton joulu tänä vuonna. Mutta niinhän se menee, sitä mitä ei ehdi tänä jouluna tehdä, tehdään sitten ensi jouluna! Nyt sen sijaan, tämä tyttö keskittyy iki-ihanaan Ylpeyteen ja Ennakkoluuloon! IHANA!! Ja katson kun koirat tappelevat keskenään lahjaksi saaduista rustoluista... Mistä se johtuu, että aina kaverilla on parempi luu? =D
Oikein ihanaa joulunaikaa kaikille lukijoille!
- Jaana

