Syksy Kainuunkadulla

Nimipäiväjuhlat

Tuli ihan vahingoss pidettyä muutama päivä hiljaiseloa, kun piti siivota meidän koti vieraiden tullessa. Eilen vietettiin Kakkumonsteri -Paulan kanssa kesälomajuhlia meidän takapihalla ja hän toi kummipoikanikin kylään. Paula oli tehnyt ihan minua varten oikein herkun, Batman -kakun. Tosin myöhemmin kuulin, että hänen miehellänsä, Maken pikkuveljellä oli kuulemma ollut teeman kanssa sormensa pelissä =D Mutta en voi sanoa muuta, kuin että piti kateellisena katsoa tuota Paulan käsityötaitoa. Tosi upea oli kakku kyllä, eihän sitä millään olisi raaskinut syödä, ellei olisi tietänyt jo etuktäeen, miten hyvältä se kuitenkin maistuu! Ja kahvitteluhetkeä varten meillä oli sitten oikein runsaastikin kakkuja. Minä itse tein mansikka-juustokakun ja meidän äiti tilasi vielä nimipäivälahjaksi kermakakun... syömistä oli enemmän kuin kenellekään mahtui mahaan saati meidän jääkaappiin... =D Samalla sain myös tekosyyn kaivaa viimeinkin talvella Haaparannasta ostamani leppäkerttusuklaat kaapin perältä kattaustarkoitukseen.

Ettei maha olisi ihan täynnä ollut makeaa, illalla vielä tapasteltiin, mutta siitä sitten seuraavalla kerralla. Tänään jos vielä viettäisi laatuaikaa kummipojan kanssa, huomenna me lähdetäänkin sitten Maken kanssa käymään siellä Espoon suunnassa, ties vaikka piipahettaan jossakin kylässä siellä päin (sukulaiset varokaa!) ja valmistaudutaan sitten lauantaina olevaan rapujuhlaan, kesäloman lopettajaisiin... maanantaina olisikin sitten työrupeama taas edessä... Mutta nyt vielä nautitaan kesälomasta, kun sitä vielä on jäljellä!

Ihanaa tiistaita kaikille!

- Jaana

 

PS. Vaikkakin juustokakku oli hyvin, hyvin simppeli versio kaikista mahdollisista juustokakuista, laitetaan ohje silti jakoon. Oli meinaa mielestäni aikast hyvää. Niin taisi olla kummipojankin mielestä, joka santsasi monta kertaa pelkkää täytettä.. =D

Pohjaan:

200 g murskattuja kaura- tai grahamkeksejä

1 dl pullomargariinia (tai sitten vain 100-150 g sulatettua voita niin kuin minä laitoin) 

Täytteeseen (tähän kakkuun tein täytteen tuplana):

2 liivatelehteä

2 rkl vettä

200 g maustamatonta kevyttuorejuustoa

1 dl tomusokeria

2 tl vaniljasokeria

2 dl vispikermaa (tai vaahtoutuvaa vaniljakastiketta) (meillä taisi olla itse asiassa 2x 2,5 dl, kun tehtiin tuplana isommilla kermatetroilla)

Pinnalle:

1,5 l mansikoita

- Murenna keksit ja sekoita pullomargariini keksimuruihin.

- Leikkaa leivinpaperista irtopohjavuokaan pohjan peitoksi leivinpaperia.

- Painele muruseos vuoan pohjalle ja hieman reunoillekin. Anna pohjan vetäytyä peitettynä jääkaapissa täytteen valmistamisen ajan.

- Täytettä varten mausta kevyttuorejuusto tomusokerilla ja vaniljasokerilla.

- Anna liivatelehtien liota kylmässä vedessä, puserra vesi pois ja liuota pehmenneet liivatteet kiehuvaan vesitilkkaseen. Kaada liivateseos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen tuorejuustoon.

- Vaahdota (kasvirasva)kerma tai vaniljakastike yhdistä vaahto tuorejuustoseokseen.

- Kaada täyte murupohjalle ja anna kakun hyytyä peitettynä jääkaapissa.

- Irrota hyytynyt kakku vuoasta tarjoiluvadille.

- Peitä pinta runsaasti kokonaisilla tai puolitetuilla mansikoilla.

Täydellinen lomapäivä

Oli pakko käydä bloggaamassa, vaikka mitään suoranaisesti erityistä ei ole tapahtunut. On ollut niiiiin täydellinen lomapäivä. Aamulla luin "roskaromaanin", päivällä katsoin muutaman jakson lempisarjaani samalla kun söin herkullista salaattia oikein runsaalla sipulilla (työpäivinä en syö ollenkaan sipulia, olen niin asiakaspalveluihminen, että vältän hajuseikkojen takia syömästä esim. sipuleita), iltapäivällä pistin musiikin soimaan, tanssahtelin, biletin, hulluttelin samalla kun siivosin kämppää. Illalla sain puhelun liittyen tähän shhh -salaisuuteen. Niin täydellinen päivä. Lisäksi huomasin, että tänä viikonloppuna tulee tuttavia käymään, lisää tuttavia tulee alkuviikosta, työkaverit tulevat loppuviikosta käymään rapubileissä ja jossain välissä pitäisi käydä vielä Espoonkin suunnalla. Elämä on ihanaa! Niin, ja Turun oraville on paketti pipoja lähdössä ja iso nippu tavaroita lähdössä tukemaan vielä Kajaanin kierrätyskeskuksen toimintaa =D

Vielä jos kuvakin olisi tältä päivältä, olisi päivä täydellinen. Mutta ei se mitään, saan kuitenkin ihailla auringon laskua tästä työpöydän äärestä!

Oikein ihanaa perjantai-iltaa kaikille!

- Jaana

PS. Kun nyt on kerran näin onnellinen olo, pitäisikö kokeilla onneansa vielä lotossa... =P

Grillibileet

Miten voi olla mahdollista? Kerrankin järjestän grillibileet, joihin tulee joitakin muita ihmisiä kuin minä, Make, isä ja äiti ja minä en muista ottaa kuvia! Ei voi olla totta! Kokonaiset 11 kuvaa, kun yleensä kameran saldo näyttää vähintään 111 yleensä. Taisi työpäivä tehdä tehtävänsä kun ei pää enää pelannut.

Mutta ihanaa oli, kiitos vain kaikille vieraille jotka pääsivät! Eilen rakentelin salaattibaarin, jossa oli salaattipohjassa paria eri salaattia ja yhteensä 12 kuppia erilaisilla täytteillä. Make hoiti grillattavat (oli varaa valita, kolme lautasellista!) ja päälle vielä peruna-, punajuuri- ja italiansalaatit.  Siitä sai sitten rakennella itselleen sopivan salaatin, itselleni tuli broilerisalaatti. NAM!

Illalla vielä siirryimme sisätiloihin, pistettiin leffa pyörimään ja nautittiin tummassa suklaassa dipattuja mansikoita ja viinirypäleitä, voi jos olisi ollut siitä edes kuva, olisitte olleet kyllä kateellisia!

Vielä kerran iso kiitos kaikille mukana olijoille ja rapujuhla teemalla seuraavan kerran uusiksi!

- Jaana

Niin paljon ihania tapetteja...

.. mutta niin vähän seiniä. Eilen kävellessäni kotiin pistäydyin terrassa hakemassa muutasman tapettimallin, jotta pääsisin vauhtiin tuon naapuriasunnon kanssa.

Visioni oli tehdä siitä sellainen tyylikäs city-asunto nuorelle naisihmiselle, joka tuntee tulevansa johonkin ihanaan luksusasuntoon tullessaan sisään. Tyylikkyyttä, ajattomuutta, harmaan eri sävyjä ryyditettynä mustalla.

Täytyy sanoa, että rakastan tätä ensimmäistä tapettia ihan valtavasti, mutta jotenkin se ei nyt ole tätä asuntoa varten. Tämä saa yleisilmeen kääntymään enemmän beigeen kuin harmaaseen. Haluaisin niin pistää tätä meidän vierashuoneeseen, mutta Make ei anna =( Mutta isä ihastui myös tähän ja isänkin työhuone pitäisi remontoida jossakin välissä, joten löytäisikö tämä paikkansa sieltä? Naapurikämpän keittiöön se istuisi loistavasti, mutta koska se on avokeittiö olohuoneen kanssa ja olohuoneeseen tulee mustaa, se ei ehkä ole se parhain mahdollinen silloin. Ellei... ellen sitten löydä tätä samaa tapettia mustalla sävyllä, jolloin olisi kaksi samanlaista tapettia siinä tilassa, mutta eri sävyillä... Pitääpäs piipahtaa tuolla K-raudan puolella vielä töiden jälkeen tarkastamassa asia!

Tämä tapetti on sellainen perustapetti, kenties, mutta ei kuitenkaan.

Vaikkakaan tämä seuraava tapetti ei ole niin "luksus" vaan vähän enemmän sellainen perustapetti, on siinä jotain hyvää. Valkoista, harmaata ja mustaa, kaikki ihan hyvää, mutta silti siitä vähän ehkä puuttuu se jokin. Ei kuitenkaan ihan huono vaihtoehto olohuoneen seinälle. Kenties, kenties...

Mutta istten ihan ehdoton. Olen pitkään jo terrassa katselut tätä tapettia, mutta ikinä en ole uskaltanut mukaani ottaa. Sain isän näyttämään järkyttyneeltä, kun sanoin, että tämän voisi laittaa eteisen seinälle. En ole ikinä nähnyt, kun ihmisellä jää niin sanotusti "monttu auki", mutta meidän isällä jäi, kun hän yritti sulatella kuulemaansa. Tämä tapetti heti kun tullaan sisään isoon eteiseen. Se loisi tuolle isolle läpikulkutilalle jotein pontta ja mielenkiintoa. Valospotteja vielä heijastamaan tälle seinälle, jotta se nousisi sieltä. Ja täytyy sanoa, että houkuttaisi vielä laittaa jopa tuonne keittiönseinällekin sitä. Sitten olisi pääsääntöisesti musta seinä keittiössä ja valkea seinä olohuoneessa. Kontrastia, vaihtelevuutta, mutta silti yhteensointuvuutta. Menisiköhän tämä vielä sinne vessaankin... Hmmm. Vessan pöntön taakse, kaikki muut seinät valkeat ja sitten välitila lavuaarin takana mustan metallin hohtoisella laatalla... IHANA ! Tänä viikonloppuna lähdetäänkin käymään tuolla Oulussa, niin pitääpä käydä pyörähtämässä Bauhausin kautta ktsomassa laattavalikoima läpi. Voi kun tulee BLINGBLING! =D

Tulishan siitä kyllä aika räväkkä, mutta pitäähän sitä välillä repästä. Ja jos vähän vaivaa näkee tuon asunnon eteen, kenties sinne tulisi asukas, joka osaisi arsvostaakin sitä. Jotenkin tuntuu, ettei nämä edelliset ole oikein arvostaneet, kun katselee yleiskuntoa ja siivoa. Ei ollut voinut edes imuroida, kun lähti menemään. Just.

Voi himskatti, kohta ei ehdi enää eväsleipiä tekemään kun työt kutsuu. Ihanaa tiistaitai kaikille lukijoille!

- Jaana

Taivaspaikka

Eilisen ukkosen jylinän lomassa saimme ihastella isän ja Maken kanssa komeata valoshowta parvekkeelta. Ihmettelimme pilven muodostumista, salaman syntymistä ja sitä, että kyllä se "yläkerran ukko" hyvän päälle ymmärtää, kun siunasi talommekin eilen. Oikein valokehän loi kotimme ympärille.

Sivuhuomautuksena sanottakoon, että tulipas eilen juostua, kun näin tämän valoilmiön taivaalla. Varvassandaaleilla pihalta sisälle hakemaan kamera ja takaisin... Saattoi sitä naapuritkin katsoa ja nauraa, että mikäs se kiireen naapurin emännälle pisti, liekkö mehiläiset ajaneet takaa =D

Mutta nyt, ihanaa, aurinkoista, lämmintä ja kaikinpuolin muutenkin loistavaa Lauantaita! Ja muistakaa!!! Vielä kaksi päivää aikaa osallistua arvontaan. Huomenna se sitten loppuu!

- Jaana

PS. Hyvää nimipäivää muillekin Marioille! Ja Marjuteille ja Maijoille, Mareille, Meereille, Marikoille, Maijuille, Riioille, Maarioille, Kukka-Maarioille ja erityisesti Maikeille, kun tiedän niitäkin pari kappaletta lukijana olevan! =D

Potentiaali

Tulipas muistoja mieleen, kun pääsin toissapäivänä vierailemaan vanhassa (tai ensimmäisessä) asunnossani eli naapurikämpässä. Kun muutimme Kajaaniin Ämmänsaaresta, kyseenomainen asunto oli se, missä minä asuin siinä 10 vanhana ja vanhempani asuivat viereisessä, Maken ja minun edellisessä asunnossani. Harva 10 vuotias voi sanoa, että on oma kämppä! Nyt kun pääsin pitkästä aikaa käymään siellä, tuli heti sellainen olo, että mitä kaikkea voisi tässä tehdä. Vessaan, eteiseen, olohuoneeseen ja keittiöön, jokaiseen huoneeseen laittaisi jonkin komean vaaleanharmaata ja tummanharmaata yhdistävän, suurikuvioisen tapetin. Spottilamppuja korostamaan niitä tapetteja... JAANA TAHTOO! Mutta ei, Make ei suostu. Vetoaa, että se olisi kuin helmiä sioille, joku tupakoiva vuokralainen ja komeat tapetit olisivat siinä. Mutta mikä potentiaali. Ja mitkä ihanat lautalattiat. Juuri tuollaiset olisin halunnut meillekin!

Joskus.. joskus minä tämän kämpän vielä stailaan ja isä saa pyytää tästä asunnosta jo ihan kohtuullista vuokraa. On se vain niin ihana, vanha kotini! Ensimmäinen asuntoni!

Mutta nyt, oikein ihanaa heinäkuun ensimmäistä! Tämä tyttö suuntaa takaisin tuonne työmaalle ja alkaa jännitellä hikoileeko tänään yhtäpaljon kuin eilenkin, eilen se meinaa valui virtanaan, kun kuumissa merikonteissa joutui pyörimään.

- Jaana

Se Normipäivä

Miten nämä päivät jotenkin vain karkaavat. Eilinenkin päivä vain livahti. Aamusella töihin, illalla kävellen kotiin, raparperijuustokakun valmistus, nukkumaan. Siinäpä se päivä meni. Antoisin hetki taisi olla kotiin kävely, kun kerkesin napsia paljon valokuvia matkalta =D Vasta kun kotiin pääsin, huomasin, ettei minulla ollut avaimia kotiin ja piti palailla samoja reittejä pitkin hakemaan avain mieheltä (taas). Ennen kuin huomaatkaan, kello onkin jo yhdeksätä. Niin ne huristelee nämä päivät vain menmään.

Mutta kakku on nyt tänä aamuna tehty valmiiksi, joten huomenna olisi sitten kakkukuvia vuorossa. Ja ties vaikka tänään ehtisin käydä siellä kaupassa, että saisin sen palkinnonkin ostettua... Mutta en mene vannomaan =D

Sen näkee sitten huomenna, mitä tulevaisuus tuo tullessaan (ja mihin äärimmäisiin tekoihin olen saanut itseni venytettyä). Nyt, oikein ihanaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!

- Jaana

PS. En voi olla kehumatta. Makehan aloitti maanantaina työharjoittelun vartijanhommissa. Eilen hän sitten allekirjoitti samalle firmalle sitten työsopimuksen. Taisivat tykätä näkemästään! Jätkä on kyllä ihan oikealla alalla. Ja itse tykkään, kun mies tulee kotiin "uniformussa", joten en minäkään valita!! =D <3