Tulipas muistoja mieleen, kun pääsin toissapäivänä vierailemaan vanhassa (tai ensimmäisessä) asunnossani eli naapurikämpässä. Kun muutimme Kajaaniin Ämmänsaaresta, kyseenomainen asunto oli se, missä minä asuin siinä 10 vanhana ja vanhempani asuivat viereisessä, Maken ja minun edellisessä asunnossani. Harva 10 vuotias voi sanoa, että on oma kämppä! Nyt kun pääsin pitkästä aikaa käymään siellä, tuli heti sellainen olo, että mitä kaikkea voisi tässä tehdä. Vessaan, eteiseen, olohuoneeseen ja keittiöön, jokaiseen huoneeseen laittaisi jonkin komean vaaleanharmaata ja tummanharmaata yhdistävän, suurikuvioisen tapetin. Spottilamppuja korostamaan niitä tapetteja... JAANA TAHTOO! Mutta ei, Make ei suostu. Vetoaa, että se olisi kuin helmiä sioille, joku tupakoiva vuokralainen ja komeat tapetit olisivat siinä. Mutta mikä potentiaali. Ja mitkä ihanat lautalattiat. Juuri tuollaiset olisin halunnut meillekin!
Joskus.. joskus minä tämän kämpän vielä stailaan ja isä saa pyytää tästä asunnosta jo ihan kohtuullista vuokraa. On se vain niin ihana, vanha kotini! Ensimmäinen asuntoni!
Mutta nyt, oikein ihanaa heinäkuun ensimmäistä! Tämä tyttö suuntaa takaisin tuonne työmaalle ja alkaa jännitellä hikoileeko tänään yhtäpaljon kuin eilenkin, eilen se meinaa valui virtanaan, kun kuumissa merikonteissa joutui pyörimään.
- Jaana
3 kommenttia:
Ihanat puitteet pienelle stailaukselle! Voin sieluni silmällä nähdä asunnon laitettuna vähän nykyaikaisemmaksi ja jonkun onnellisen nuoren naisen asuvan siellä :) Mukavaa perjantaita!
OIjoi, potentiaalia todellakin!
Hikistä perjantaita, täytyy tästä itse suunnistaa LOMAlle hiljakseen.. ;D
Hi there,
I love your blog, so many beautiful pics. Your cottage is gorgeous and your puppy, how sweet. Will stop by again to see more. Have a nice weekend!...Greetings form the US...Heidi
Lähetä kommentti