Potentiaali

Tulipas muistoja mieleen, kun pääsin toissapäivänä vierailemaan vanhassa (tai ensimmäisessä) asunnossani eli naapurikämpässä. Kun muutimme Kajaaniin Ämmänsaaresta, kyseenomainen asunto oli se, missä minä asuin siinä 10 vanhana ja vanhempani asuivat viereisessä, Maken ja minun edellisessä asunnossani. Harva 10 vuotias voi sanoa, että on oma kämppä! Nyt kun pääsin pitkästä aikaa käymään siellä, tuli heti sellainen olo, että mitä kaikkea voisi tässä tehdä. Vessaan, eteiseen, olohuoneeseen ja keittiöön, jokaiseen huoneeseen laittaisi jonkin komean vaaleanharmaata ja tummanharmaata yhdistävän, suurikuvioisen tapetin. Spottilamppuja korostamaan niitä tapetteja... JAANA TAHTOO! Mutta ei, Make ei suostu. Vetoaa, että se olisi kuin helmiä sioille, joku tupakoiva vuokralainen ja komeat tapetit olisivat siinä. Mutta mikä potentiaali. Ja mitkä ihanat lautalattiat. Juuri tuollaiset olisin halunnut meillekin!

Joskus.. joskus minä tämän kämpän vielä stailaan ja isä saa pyytää tästä asunnosta jo ihan kohtuullista vuokraa. On se vain niin ihana, vanha kotini! Ensimmäinen asuntoni!

Mutta nyt, oikein ihanaa heinäkuun ensimmäistä! Tämä tyttö suuntaa takaisin tuonne työmaalle ja alkaa jännitellä hikoileeko tänään yhtäpaljon kuin eilenkin, eilen se meinaa valui virtanaan, kun kuumissa merikonteissa joutui pyörimään.

- Jaana

Sawolaeset perinnekonepäewät

Viikko sitten kuulin Lohirannan Rompetorilla, että eräällä myyjällä olisi sellaista ihanaa turkoosin sävyistä pallokuvioista arabiaa tarjolla 15 euroa /kuppi+tassi. Olen pitkään haaveillut siitä yhdistäväni sitä sitten joskus muihin turkoosin värisiin vanhoihin kahvikuppeihin, joita voisin alkaa keräämään. Valitettavasti myyjä oli ehtinyt myydä ne toiselle myyjälle, joka myi ne sitten 25 euroon/setti. Totesin, etten niin kovasti halua nauttia sarjan keräämisestä, joten napsin kuvia sitten toiseksi parhaasta tarjonnasta: Ihanista vanhoista autoista.

Veikkaan, että isäni ja isoveljeni ovat kasvattaneet minusta omituisen: pidän enemmän vanhoista autoista kuin uusista. Mieheni kanssa olemme kinastelleet pari kertaa autossakin, kumpi on paremman näköinen, uusi vai vanha Mustang, kun niitäkin on tullut aika ajoin vastaan. En pystynyt hillitsemään itseäni viikonloppuna olleissa Iisalmen Sawolaesilla perinnekonepäewilla, vaan napsin enemmän kuin tarpeeksi kuvia vanhoista autoista. En edes muistanut ottaa kunnolla kuvia rompetorin tarjonnastakaan, kun vanhat kauniit autot varastivat huomioni. (Sivu huomautuksena sanottakoon, että onko omituista, että meillä harrastetaan paljon autoilua ja pidän vanhoista autoista ja haaveilenkin omistavani jonkun vanhan auton joskus, mutta en silti omista ajokorttia? Ei, en ole menettänyt sitä ;) en vain ole koskaan ehtinyt ajaa sitä)

Niille lohdutuksena, jotka eivät autoista niin välitä, huomenna olisi sitten tuliaisten vuoro, eikä sieltä kyllä todellakaan mitään autoon liittyvää lähtenyt mukaan, vaan ihan sisustustavaraa. Siitä johtuen meidän olohuone onkin nyt kokenut pyöremyrskyn voiman!

Ihana aisapari alla mielestäni, toinen hymyilee oikein leveästi, toinen taas rytistää kulmiaan oikein vihaisesti... Kyllä ne autotkin osaa olla persoonallisen näköisiä!

Tämä auto meinasi lähteä mukaamme, oikea Haamujengin auto! (tosin pienoiskoossa vain =D) Kun kuulin hinnan, se jäi kyllä visusti pöytään seisomaan sen jälkeen. Ei kiitos, kyllä mulla on 90 eurolle muutakin käyttöä! Vähän huonommassa kunnossa ollut olisi kuulemma lähtenyt 50 eurolla. Just. Katselin just ebaystä samanlaista, 15 eurolla olisi irronnut plus rahdit päälle. Joskus tämä meillekin taitaa vielä tulla... Olenhan sentään aina tykännyt Ghostbusterseistä! =D

Ja sokerina pohjalla ihana dollarihymy! =D En kyllä tiedä, tuleeko dollarien maasta, mutta levee virne löytyy siitä huolimatta!

Niin ja muistakaahan osallistua arvontaan!! Paljon on uusia kasvoja tullut mukaan, tervetuloa, ja ihan älyttömästi kommenttejakin, vau! Monessa kommentissa lukeekin, että käyvät tarkastelemassa useasti mitä tapahtuu ja ihan hämillään, kun päivitystä ei tule, toivottavasti ette pahastuneet, vaikka tämän päivän päivitys tuleekin 4 tuntia normaalia aikaa myöhemmin! =D Täällä nimittäin vietetään laiskaa päivää kuunnellen Bruno Marsia

Ja arvontaan pääsee tästä!

Nyt, oikein ihanaa maanantain jatkoa kaikille!!!

- Jaana

Nokkos-voikukkaleivät

Olen jostain syystä hurahtanut nyt ajatukseen hyötykäyttää kaiken, mitä takapihalta löytyy. Pohjalla on eittämättä se, että mietin, mitä kaikkea voisimme tarjota pikkujouluissa, joissa teema on Sukeva 1940-1950 -luvulla. Olen lueskellut iki-ihanaa Kodin jälkiruuat kirjaa vuodelta 1951 ja selaillut nettisivuja, joissa puhutaan luonnonyrteistä ja pettuleivistä. Ajatus alkoi houkuttaa niin paljon, että piti ihan kokeilla mitä voisi saada aikaiseksi voikukista. Niitä kun kasvaa meidän takapihalla ihan riittämiin. Onneksi ohjeesta löytyi myös käyttöä nokkosille, jotka niin ikään nekin alkaa vallata meidän takapihaa. Kohta ei varmaan enää tarvita ruohonleikkuriakaan, kun minä käyn nuput ja varret leikkelemässä yksitellen.

Alkuperäinen ohje Risu-Kanelilta Nokkos-voikukkaleivät:

4dl lämmintä vettä (itse laitoin nokkosten keitinvettä)

1/2 tuorehiivaa (korvasin kuivahiivalla)

1tl suolaa

2rkl hunajaa (korvasin sokerilla)

2rkl öljyä (unohdin)

9dl sämpyläjauhoja tm.

3rkl pellavansiemen rouhetta (en laittanut)

1 dl kiehautettuja nokkosia ( tuoreena noin "litran ilmava kasa")

1dl voikukan kukintoja (itse laitoin voikukan terälehtiä)

Pilko voikukan kukinnot ja kiehautetut nokkoset pieniksi.

Sekoita hiiva lämpimään veteen ja lisää vuorotellen muut aineet.

Anna taikinan kohota isossa kulhossa.

Taputtele taikina isolle pellille jauhotetuin käsin.

Anna kohota vielä hetken.

Paista ensin 225 astetta n.15 min, jonka jälkeen alenna lämpöä 125 asteeseen noin 10 minuutiksi

Yllä olevasta ainelistasta voi aika hyvin huomata tuon minun tavan tehdä ruokaa, vähän sinne päin, jos sinne päinkään... luovuutta pitää olla! =D

Tässä olisi vähän netistä poimittuja tietoja näistä rikkakasveista

"Nokkonen on ravintoaineiden tehopakkaus. Pinaattiin verrattuna nokkonen sisältää runsaasti mm. proteiinia ja ravintokuitua. Nokkosessa on saantisuosituksiin nähden merkittäviä määriä mm. kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia ja rautaa. Etenkin kalsiumia on runsaasti, joten nokkonen sopii kalsiumlähteeksi myös kasvisruokavalioon. Nokkonen sisältää merkittäviä määriä myös C-vitamiinia, folaattia sekä A- ja E- vitamiineja. Ravitsemuksen kannalta eduksi on myös pieni natriumpitoisuus."

"Voikukan lehdissä on saantisuosituksiin nähden merkittäviä määriä mm. kalsiumia ja rautaa sekä riboflaviinia, C-, B6-, A- ja E-vitamiinia."

Voikukan terveysvaikutukset

Kasvin sisältämä inuliini voimistaa hyödyllisten suolistobakteereiden kasvua.

Tehostaa maksan toimintaa ja puhdistumista voimakkaasti

Kasvattaa ruokahalua

Kiihottaa sappinesteen eritystä maksassa ja sappirakossa, ja siten tehostaa ruoansulatusta

http://wikikko.info/wiki/Voikukka

http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/luonnonyrtit/voikukka/

http://www.henriettesherbal.com/blog/nokkonen-villivihannekseksi.html

Hyvältä maistuivat nämä rikkakasvit. Pitäisiköhän kuivata nokkosta talteen ja tehdä tuota leipää sitten pikkujouluihin? Ja kuinkahan onnistuisi voikukan terälehtien kuivaaminen? Hmmm... =D Ja taidanpa ottaa tätä leipää töihin asti evääksi, kyllähän tätä syö!

Kerrottakoon muuten, että pari viimeistä päivää on ollut ihan "syvältä". Sunnuntaina alkoi niin kova selkäkramppi, että itku tuli silmään. Eilen taas alimmat selkänikamat olivat jotenkin niin pahasti, että päivä meni pedissä yrittäen saada ne naksahtamaan takaisin paikalleen. Siinä lomassa sitten ulkoinen kovalevykin sanoi itsensä irti ja kaikki minun kuvani ovat toivottavasti tilapäisesti kadoksissa. Miksi en muistanut ottaa niitä pirun varmuuskopioita... Kerran kun tuollaisen virheen tekee, taitaa oppia!

Mutta nyt, oikein ihanaa tiistaita kaikille! Tästä alkaa taas sellainen työputki, että katsotaan kestääkö turnajaiskunto.

- Jaana

Mitä koti kertoo asujasta?

Aloin eilen ajankulukseni laskea elokuvakokelmaani. 759 eri osto-DVD-elokuvaa. 73 eri tuotantokautta eri tv-sarjoista. 5 UMD-elokuvaa ja 5 Blue-ray elokuvaa.

Järkytyin. Mietin hetken, olenko hamstraaja. Totesin, ettei yksi asia nyt vielä hamstraajaksi tee. Lähdin miettimään tarkemmin kotiamme. 61 neliötä (noin), 2 makuuhuonetta ja "tupakeittiö". Yhteensä 842 eri DVD-ohjelmaa, 5 radiota, 4 televisiota, 22 pelikonetta ja 10 kelloa. Se tekee jokaista huonetta kohden 280 elokuvaa, 1,6 radiota, 1,3 televisiota, 7,3 pelikonetta ja 3,3 kelloa. Kaksi ihmistä. 3 koiraa ja kissa. 8 pöytälamppua ja 4 jalkalampua. 6 eri väriä seinissä. Kymmenittäin valokuvia. VHS -elokuvia en edes jaksa laskea! Jotain 800-1200 väliltä... Riippuu miten laskee!

Tämä alkaa olla jo vakavaa.

"Hei, olen Jaana Karinkanta, skorpioni hamsteri"

Mutta mitäs tämä kertoo siis meistä? Emme ole hamstereita, olemme kotihiiriä. Olemme elokuvia ja pelejä rakastavia ihmisiä, joista (ainakin toinen) rakastaa vanhoja tavaroita, eikä voi vastustaa niitä, kun näkee ne kirpputoreilla. Olen myös kiireinen. Olen tosi kiireinen. Tarvitsen jo pelkästään makuuhuoneeseen kaksi kelloa, toisen yöpöydälle, että tajuan nousta pois sängystä ja toisen tietokoneen viereen, että tajuan lopettaa bloggaamisen hyvissä ajoin. Tarvitsen kellon vessaan, että muistan jo lopettaa naaman pakkeloimisen ja kiiruhtaa töihin. Tarvitsen kolme kelloa olohuoneeseen, muistuttamaan, että leffat seis ja nukkumaan...

Onneksi kohta puoliin on joulu, voi jättää sen kellon tiirailemisen pois, avata vanha putkiradio, kuunnella ihania joulukappaleita, laittaa telkkarista tulemaan joku ihana elokuva ja istahtaa toiselle meidän kahdesta sohvasta.

Ihanaa uuden viikon alkua kaikille! Hamstereiden puolesta!

- Jaana

PS. Tänään lähdetään sitten jatkamaan hamstrausharrastusta tuonne Kuopion suunnalle, kun käydään viemässä muutama joululahja kummitytölle ja samalla visiteerataan "ihan vain pikaseen" muutama kirpputori. Pelottaa ajatella jo etukäteen, mitä sieltä löytyy!

Ja ihanan iso kiitos Ahdille ja Tuksulle eilisistä kommenteista! Ne piristävät aina, kuten taidattekin tietää! =D

PPS. Heräsi kamala ajatus, että entä jos horoskooppi oli sittenkin oikeassa? Jossakin horoskoopissa sanottiin, että kaikista eniten skorpioninaista harmittaa se, ettei hän syntynyt mieheksi. Tähän asti olen ajatellut, että mitä huuhaata, mä olen mä ja olen ylpeä siitä. Mutta toisaalta... Olen monen miehen suusta kuullut sanat "se jolla on eniten leluja täältä lähtiessään, voittaa". Olenko sittenkin mies? *katsoo peiliin, huomaa leukapielessään harvinaisen tumman karvan ja alkaa huolestua*

Edit. Tämän päiväisen Kuopion reissun jälkeen täytynee korjata, että 763 elokuvaa, kun löysimme kirpparilta 4 uutta leffaa (joista tosin koira kerkesi syödä autossa kahdesta kotelot...)

Edit 19.12. Edellisen Oulureissun jäljiltä tilanne tällä hetkellä 771 elokuvaa ja 77 eri tv-sarjan tuotantokautta... Alkaa olla vakavaa hamstrausta!

Kylpyhuoneen täystuho

Ei helkkari! En ymmärrä! Miksi?! Miksi ei?!

13. marraskuuta kerroin, että olemme aloittaneet vessaremontin. No, se onkin aikalailla edellinen kerta kun asiat etenivät. Sen jälkeen on kuulunut selvityksiä, kuten "ei voi jatkaa, ei ole helmiä, ei ole sulkuja". 3 viikkoa. 3 VIIKKOA kuuntelin selitystä. Ei hemmetti. Alkoi taas riittää. Kun veron palautukset tuli tilille, ensimmäisenä K-rautaan, vessapiirrustukset mukaan ja asiantuntevan myyjän pakeille. "Meillä on 1,18 neliöinen vessa, joka puretaan kokonaan ja tilalle rakennetaan kylpyhuone. Mitä me tarvitaan". Johan alkoi löytyä helmiä ja sulkijoita ja primereita ja vesieristeitä lasi tiilistä puhumattakaan. Johonkin piti jo raja vetää, että jäi kuukaudeksi ruokarahaakin. Mutta ei ollut enää ainakaan tekosyitä, miksi ei voi allasta ja vessaa ottaa pois paikoiltaa.

Koska ymmärrän, miten vaativa homma se oli, olin vapaaehtoinen purkamaan vessan lattian. Kaksi sorkkarautaa ja vasara lähelle ja eikun hihat heilumaan. Lenti lattialaudat ja purut! Kirosanat kanssa! Hiki valui. Varovainen kysymys kuului makuuhuoneesta: "tarvitsetko apua?" Koska en halunnut olla enää enempää vaivaksi, vastasin, että jos haluat voit olla, mutta ei ole pakko. Apu tuli ruuan muodossa. Mantan Grilliltä purkueväät ja purkutyöt jatkui. Jossain vaiheessa mies kävi kuikkaamassa ovella, mitä tapahtui ja kuului kommentti "ai sä irrotat ne laudat. Mä ajattelin, että jos ne olisi voineet jäädä paikalleen". PIKKASEN MYÖHÄSTÄ TÄSSÄ VAIHEESSA! Hän jäi kantaansa ja minä jäin omaani.

Illalla vielä käytiin keskustelua, pitäisikö vessan lattia laittaa muutamaa senttiä nykyistä alemmaksi, ettei tarvitsisi rueta rakentamaan erikoisia kynnyksiä estämään veden kulkua käytävään. Mies oli vastaan ja minä puolesta. Keskustelut jatkuvat. En aio perua mielipidettäni. Kerta remppaan näyttää menevän liki pari tonnia laitteineen päivineen, niin se tehdään sen siliän tien kunnolla. Olkoon vaikka valurautapoistoputki, se ei minua pidättele. Ei mitään "sinne päin" tai "suurin piirtein", se tehdään nyt Kunnolla!

En sano muuta kuin saa nähdä, kuka jatkaa vessaremppaa ja milloin. Minä ennustan, että minä jonkun työpäivän jälkeen, ehkä jopa tänään, mutta onhan joulun alla ennenkin ihmeitä tapahtunut... =D Sitä odotellessa, mutta en todellakaan aio henkeäni pidätellä!

Ihanaa lauantain jatkoa kaikille!

- Jaana

Alkutilanne perjantaiaamuna

 

Ei sitten yhtään turhan pitkillä nauloilla nuo lattialankut kiinni.. Voisi todellakin sanoa, että laudat on laitettu maahan sillä ajatuksella, että ne sitten myös pysyvät siinä!

Välitilanne perjantai-iltapäivänä

Aarteita purujen seasta. Ennustelisin, että aitoa 50-lukua, talon rakennusvaiheilta. Saa nähdä, mitä muuta vielä löytyy!

Lopputilanne kahden jätesäkillisen jälkeen. Jäljellä vielä ainakin 3, ehkä jopa 5 säkillistä. Mutta hyvä uutinen sikäli, ettei mikään putki ei ollut vuotanut ajan saatossa. Tämä vessa oli siis PALJON paremmassa kunnossa kuin vanhan asuntomme vessa.

Ja lopuksi vielä inspiraatiotaulu.. Tämän henkinen siitä PITÄISI tulla...

Topi -isä 70-vee osa 2: Juhlat Wanhalla Kerholla

Onhan nuo 70-vuotisjuhlat  sellaiset, että pitää niitä ainakin kaksi päivää juhlia. Lauantaina oli kestitys sukulaisille ja maanantaina oli vuorossa ystävät ja tutut. Paikkana oli ravintola Wanha Kerho ja vieraana muun muassa 40 mieskuorolaista.

Meidän isäkin hyppäsi kesken juhlinnan riviin ja laulaa luikasi serenadin vaimollensa kuorokavereiden kera. Harvassa ne synttärit, jossa näin komiasti lauletaan!

Kieltämättä mieleen tuli kun katsoi tuota vaatetusta, että isähän on kuin mustikka puolukkasankossa, ainakin erottuu joukosta! Meidän isä on sellainen erilainen nuori. (Nuori ja nuori... Erään lääkärisedän/tädin sanojen mukaan "kronologista ikäänsä nuorempi")

Puitteetkin olivat niin komiat, että pakko oli ottaa kuvia myös sieltä täältä.

Tämä baarikaappi oli niin komia kuvineen, että päätin toteuttaa oman baarikaapin samalla tavalla!

"Lähden käymään pihanperällä..." Idea oli niin loistava, että päätimme miehen kanssa kopioida tämän myös meille!

Oli vielä niin upea auringonlasku, että piti käydä muutama maisemakuvakin nappaamassa!

Kiitos monelle kysymästä: Polvihan reistailee! Eilen tosiaan kävin työterveyslääkärillä ja hän totesi polvessa olevan rasitusvamman. Suurin osa mitä hän selvitti, meni tietysti täysin ohi korvien, ainoat asiat mitä ymmärsin siitä oli tulehdus, rasitusvamma, rasituksen keventäminen, lepo ja tulehduslääkekuuri. Siispä tänään vapaapäivänäni, pyhitän vapaat "pakkolevolle", napsin pillereitä ja odottelen, että polvi paranee. Mitään vakavaa polvesta ei äkkiseltään löytynyt, tuntui vain sellainen muljahtelu siellä kun sitä liikuteltiin. Lääkärikin tunti sen käsissä, se muljahteli oikein ilkiästi, hyi! Eilen illalla jouduin rikkomaan kylläkin heti lääkärinmääräystä, kun piti käydä ottamassa yllä olevat kuvat, mutta totesin olevani turvallisessa ympäristössä, kun isäkin laskeskeli lääkäreitä olevan paikalla ainakin 5 kappaletta. Jos jotakin olisi mennyt pahemmin, apu olisi ollut enemmän kuin lähellä!

Täytyy vielä sanoa, että taitaa mieskuorolaiset nauraa, että on se todellakin isänsä tytär. Mieskuorossa ei ole salaisuus se, että meidän isällä on vähän heikot polvet. Nyt sitten tytärkin nilkuttaa... =D Eikös se ole vähän niin kuin sukuvika, jos suksi ei luista =D

Mutta nyt minä painelen takaisin sängynpohjalle ja pistän leffan pyörimään. Harmittaa sikäli tietysti olla sisällä vähäisellä liikunnalla kun ulkona on niin ihanat ruskan väriset puut, mutta jospa sitä ehtii vielä!

Ihanaa päivänjatkoa kaikille!

- Jaana