Tarjotaan asunto vuokralle Kajaanissa!

Edit. 20.10.2017

Asunto on nyt myyty joten minun vuokraemännän ura päättyyKainuunkadulta tähän.Tarinat muualta Suomesta jatkuvat kyllä. ;D

- Jaana

Kainuunkadulla vapautuisi asunto 1.6.2017 lähtien. Arvostan nopeaa toimintaa, joten ensimmäisenä sopimuksen saa se, joka pääsee muuttamaan asuntoon kesäkuun alussa. Ei ole suuri ongelma, jos sitä ei pysty tarjoamaan, kunhan ei mene liian monen kuun päähn.

Vapaana oleva asunto ja sen "sisus"

Asunto Oy Kainuunlinna, Kainuunkatu 5 a 10

"2H+R+PK" eli Olohuone ja makuuhuone, ruokailutila, pieni keittiö sekä kylpyhuone

pinta-ala noin 51 neliötä

KaapeliTV

Huoneistokohtaiset vesimittarit

KPOn laajakaistaliittymä DNA Home -PNA (tieto vuodelta 2005)

Yhteiskäytössä olevat tilat

- Sauna
- pesutupa

- mankeli

- ulkoiluvälinevarasto

Tehdyt remontit

Kylpyhuoneremontti 6/99, kylpyhuoneen kosteusimuri uusittu talvella 2016/2017. 

Uudet ikkunat 2000

Lattia uusittu 5/2005

Keittiökaapit uusittu 1/09

Seiniä maalattu 2/09
Keittiön seinät ja tiski sekä Kylpyhuoneremontti 03/11
Postiluukut vaihdettu 06/2011
Tapetoitu 06/2011
Hella ja jääkaappi uusittu 08/2011, liesituuletinnuusittu talvella 2016/2017.
joitain muitakin remontteja tehty, lukkoa vaihdettu, ulkopintoja maalattu jne jne jne
Viemäreiden sisäpuolinen saneeraus tehty kesällä 2012.
Makuuhuoneessa ilmastointilaite toukokuu 2017.

Eli Kylpyhuone remontoitu täysin ja keittiöön vaihdettu välitilat ja vesipisteen alaosa laatoitettu sekä kodinkoneet vaihdettu. Vanhan asunnon ilmastointia tehostettu monilla herkuilla. 

Vuokra
- Vuokra 550 euroa/kk
- vesi ja sähkö ei sisälly vuokraan, oman kulutuksen mukaan

Kainuunkadun sijainti
- Lähin kauppa 600 metriä
- Poliisiasema kadun päässä
Harrastukset
- liikuntahallille /Kajaanihallille noin 600 metriä
- uimahallille 500 metriä
- Kirjastolle n. 800 metriä
- Elokuvateatteriin noin 800 metriä

Koulut
- Opettajan koulutuslaitokselle / yliopistolle n. 800 metriä
- Ammattikorkealle ja Ammattikoululle 1,5-2 km
- Lukiolle alle 500 metriä

Eli kaiken kaikkiaan kaikki mahdollinen kävelymatkan päässä.. Yläkaupungilla kaupungin ja puiston välissä. Hyvät liikuntamahdollisuudet, kaunis puisto "takana", Kaupunginlampi vieressä, yöelämä edessä!

Soveltuu hyvin yksin asuvalle tai nuorelle parille. Saa tuoda lemmikkejä!

Jos vain olet kotia vailla Kajaanissa, ota ihmeessä yhteyttä!

- Jaana, puh. 050 523 7423

Kylpyhuoneremontti tehty maaliskuussa 2011

Keittiön kaapit uusittu tammikuussa 2009, keittiön välitila ja vesipisteen alaosa uusittu maaliskuussa 2011.

Ullakkounelmia

En voinut hillitä itseäni eilen.. Oli ihan pakko painella yläkertaan ottamaan kuvia ja vähän mittojakin pimeässä pääskyjen hautuumaassa. En voinut olla jo suunnittelematta, millainen asunto sinne voisi tulla. Tai totta puhuen, eipä ollut kovin paljoa suunnittelemista, koska olen sen jo silloin 10 vuotta sitten suunnitellut, mutta sanotaanko, että virkistelin muistia. Alla oleva piirrustus ei todellakaan ole mittasuhteissa, mutta saapi suurinpiirtein suuntaa, millaisesta alueesta puhutaan. Oikeassa yläkulmassa piirrustuksessa olisi se asunto, jonka remontointia olen kovasti suunnitellut. Iso eteinen, iso keittiö ja iso olohuone. Pieni WC ja pieni oma ullakko. Loppupuoli kerroksesta onkin sitten pelkkää ullakkotilaa. Ja nyt sitten kaikille hienostelijoille, tiedetään, että lattialla näkyy kaksi kenkää eli toisinsanottuna kenkäpino, koita päästä asian yli!

Yksityiskohtia matkalla ylöspäin... aivan ihana tämä yläkerran tasanteen ikkuna

Haasteena yksi ainoa ikkuna. Niin ja edelleen sille eiliselle hienostelijalle: voit klikata samantien jonkun toisen sivun auki, koska seuraavasta kuvasta tulet suurinpiirtein saamaan aivohalvauksen. Sen lisäksi, että minun jälkeni ovat sotkuset, niin ovat myös isäni jäljet ullakolla.. Se on sukuvika.... *naps!* Hei, kuulitteko tuon napsahduksen... se taisi olla siivousintoilijan aivoverisuoni, voi ei! =D

Korkeutta löytyy...

... ja leveyttä vähän suuntaan jos toiseenkin. (Yrittäkää olla välittämättä tuosta pääskysen raadosta runkosängyn alapuolella)

Ja kattopalkitkin pitäisi saada osaksi sisustusta

Nyt sellainen Ratula hetki. "Meidän pitäisi saada näistä rakennettua sellainen loft-asunto. Toteutus menisi jotekin näin *naps*.. varsinainen Anu-Jaana Karin- Harkki-kanta =D

Voi kun olisi niiiiiin ihanaa!! Ai niin, nyt tämä eilinen snobeilija pilasi minun tämän päivän ilon, mutta eilen tein jotain sellaista mistä olen todella ylpeä. Tunnustan, että meille on kertynyt kaikkea erilaista tavaraa, jolle muka aina löytyy myöhemmin jokin käyttötarkoitus. Kesäloman ensimmäisestä päivästä lähtien olen tyhjentänyt kaappien perukoita ja hyllyjen päällisiä ja kolme Ikea -kassillista tavaraa, jotka sitten eilen vein kierrätykseen. Aluksi oli tarkoitus viedä ne kirpparille, mutta en jaksanut alkaa hinnoittelemaan tavaroita, vaan vein ne suoraan kierrätykseen. Seuraavaksi voisin alkaa käymään läpi näitä meidän elektroniikkatuotteita, kun nuita digiboxeja ja toimimattomia dvd-soittimia on alkanut kerääntyä nurkkiin. Jos ne veisi pois myös nurkista pyörimästä.

Ja iso kiitos kaikille blogisiskoille ja -veljillekin eilisistä sympatioista tämän päivän ensimmäisen kommentin jäljiltä. Ihana tietää, että jos joku hyökkää meitä vastaan, tulee täältä iso rintama lyömään sanasäilällä takaisin. Meitähän ei ilkuta! =P

Mutta nyt, oikein ihanaa torstaipäivää kaikille. Alkaa nyt jo hirvittää, kun ensimmäisen lomaviikon ensimmäinen puolikas on tuntunut menevän vain lorvailussa. Mutta pitäähän sitä vähän lorvailla, töihin palatessa sitä ei ehdi enää tehdä!

- Jaana

Jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden

Kyllä harmmittaa. Kun jäin odottamaan seuraavaa palkkaa ostaakseni tapetit naapurikämppään, kerkesi naapuriin tulla uusi vuokralainen ja en ehtinyt toteutta haaveitani. Mutta ei hätä ole tämän näköinen! Yläkerran vuokralainen kuulemma muuttaa kuukauden kuluttua pois ja isä ja Make suunnittelevat tekevänsä kunnon remontin sinne. Nyt minulla olisi ihan miesten tuki asian tiimoille! Isä oli kovasti suunnitellut kierrättävänsä isoveljeltäni saamansa vanhat keittiökaapit sinne, mutta minä aattelin, että jos minä säveltäisin välillä vähän omiani. Kun yläkerran remppaa kunnolla, isäkin saa siitä isompaa vuokraa. Siispä minä varastin heti shown ja aloin suunnitella keittiöremppaa (ja vähän muutakin...) =D

Koska ullakkoasunnossa on ihanat, koko päätyseinän täyttävät ikkunat, sinne voisi hyvinkin laittaa hiukan väriäkin sekaan, jotta tilasta tulisi ihanan raikas ja iloinen. Haaveilin heti maalatuista valkoisista lautalattioista, joita en saanut omaan kotiini.

Unelmissani keittiö olisi valko-turkoosi, alakaapit valkoiset, lattia valkonen ja Ikean Avsiktin lasivitriinit, jotka seikkailevat myös omassa vuokra-asunnossani. Lasivitriinien laseista otettu sävy näkyisi lasimosaiikeissa välitilassa, sekä kirpputorilta ostamassani turkoosissa lampussa.

Vielä villimmässä unelmassani kettiön ja olohuoneen väliseen seinään olisi joko a) käytetty moukaria ja kaadettu pois tai b) laitettu ikkuna kevyesti jakamaan tilaa. Minä niiiin haluaisin väliin tehdä sen ikkunan, mutta pieni realisti sisälläni sanoo koko ajan, että ei tule onnistumaan, en tule saamaan miehiä samalle aaltopituudelle kanssani. Mutta olisi niin upeaa, että kun istuu keittiönpöydän ääressä, näkisi samalla ihanan turkoosin välitilan ja olohuoneen turkoosin tapetin...

Ikkunat seinään

Keittiön ilme

Lamppu, josta kaikki lähti

Mutta... aina on olemassa vastapareja, ying ja yan, musta ja valkoinen, hyvä ja paha... budjetti ja haaveet. Meidän isä haaveilee käyttävänsä kellarissa veljeni tuomat vanhat keittiönkaapit, valkoiset ovet, joissa on pyökinväriset puulistat. Juuri sellaiset, mitä monet muut ovat repineet seiniltänsä alas. Juuri sellaiset isä haluaa laittaa tuonne ylös. .. syvä huokaus... ennustan jo tässä vaiheessa, että minun haaveeni tulee hautautumaan taas ja miehet saavat mielensä läpi. Ei siis auta muu kuin henkisesti varautua jo tappioon ja suunnitella samalla, miltä se tulisi näyttämään käytetyillä kalusteilla.

Yläoikealla oleva kuva olisi lähimpänä, mitä keittiö tulisi näyttämään. Juuri sellaiset pyökinväriset rivat löytyy myös vanhoista kaapeista. Mallikuvakaapeista puuttuu vain se pyökinvärinen koristelista... Huoh... ysikyt luku, täältä tullaan...

Mutta ennen kuin päästään ainuttakaan mittaa ottamaan, pitäisi varmaan jatkaa nuita omiakin remontteja... kylpyhuonettakin pitäisi varmaan jatkaa.. onhan siitä jo 8 kuukautta, kun se aloitettiin.

- Jaana

Niin paljon ihania tapetteja...

.. mutta niin vähän seiniä. Eilen kävellessäni kotiin pistäydyin terrassa hakemassa muutasman tapettimallin, jotta pääsisin vauhtiin tuon naapuriasunnon kanssa.

Visioni oli tehdä siitä sellainen tyylikäs city-asunto nuorelle naisihmiselle, joka tuntee tulevansa johonkin ihanaan luksusasuntoon tullessaan sisään. Tyylikkyyttä, ajattomuutta, harmaan eri sävyjä ryyditettynä mustalla.

Täytyy sanoa, että rakastan tätä ensimmäistä tapettia ihan valtavasti, mutta jotenkin se ei nyt ole tätä asuntoa varten. Tämä saa yleisilmeen kääntymään enemmän beigeen kuin harmaaseen. Haluaisin niin pistää tätä meidän vierashuoneeseen, mutta Make ei anna =( Mutta isä ihastui myös tähän ja isänkin työhuone pitäisi remontoida jossakin välissä, joten löytäisikö tämä paikkansa sieltä? Naapurikämpän keittiöön se istuisi loistavasti, mutta koska se on avokeittiö olohuoneen kanssa ja olohuoneeseen tulee mustaa, se ei ehkä ole se parhain mahdollinen silloin. Ellei... ellen sitten löydä tätä samaa tapettia mustalla sävyllä, jolloin olisi kaksi samanlaista tapettia siinä tilassa, mutta eri sävyillä... Pitääpäs piipahtaa tuolla K-raudan puolella vielä töiden jälkeen tarkastamassa asia!

Tämä tapetti on sellainen perustapetti, kenties, mutta ei kuitenkaan.

Vaikkakaan tämä seuraava tapetti ei ole niin "luksus" vaan vähän enemmän sellainen perustapetti, on siinä jotain hyvää. Valkoista, harmaata ja mustaa, kaikki ihan hyvää, mutta silti siitä vähän ehkä puuttuu se jokin. Ei kuitenkaan ihan huono vaihtoehto olohuoneen seinälle. Kenties, kenties...

Mutta istten ihan ehdoton. Olen pitkään jo terrassa katselut tätä tapettia, mutta ikinä en ole uskaltanut mukaani ottaa. Sain isän näyttämään järkyttyneeltä, kun sanoin, että tämän voisi laittaa eteisen seinälle. En ole ikinä nähnyt, kun ihmisellä jää niin sanotusti "monttu auki", mutta meidän isällä jäi, kun hän yritti sulatella kuulemaansa. Tämä tapetti heti kun tullaan sisään isoon eteiseen. Se loisi tuolle isolle läpikulkutilalle jotein pontta ja mielenkiintoa. Valospotteja vielä heijastamaan tälle seinälle, jotta se nousisi sieltä. Ja täytyy sanoa, että houkuttaisi vielä laittaa jopa tuonne keittiönseinällekin sitä. Sitten olisi pääsääntöisesti musta seinä keittiössä ja valkea seinä olohuoneessa. Kontrastia, vaihtelevuutta, mutta silti yhteensointuvuutta. Menisiköhän tämä vielä sinne vessaankin... Hmmm. Vessan pöntön taakse, kaikki muut seinät valkeat ja sitten välitila lavuaarin takana mustan metallin hohtoisella laatalla... IHANA ! Tänä viikonloppuna lähdetäänkin käymään tuolla Oulussa, niin pitääpä käydä pyörähtämässä Bauhausin kautta ktsomassa laattavalikoima läpi. Voi kun tulee BLINGBLING! =D

Tulishan siitä kyllä aika räväkkä, mutta pitäähän sitä välillä repästä. Ja jos vähän vaivaa näkee tuon asunnon eteen, kenties sinne tulisi asukas, joka osaisi arsvostaakin sitä. Jotenkin tuntuu, ettei nämä edelliset ole oikein arvostaneet, kun katselee yleiskuntoa ja siivoa. Ei ollut voinut edes imuroida, kun lähti menemään. Just.

Voi himskatti, kohta ei ehdi enää eväsleipiä tekemään kun työt kutsuu. Ihanaa tiistaitai kaikille lukijoille!

- Jaana

Ihanaa Cinco de Mayoa!

Hola!

Juu, olen pysytellyt tutkan alla vähän aikaa, kun liian paljon tapahtuu liian nopeasti. Edellisessä postauksessa olimme matkalla Kuopioon, josta jätin kertomatta parhaimman palan. Minut raahattiin jalkapallomatsiin. Kaikki, jotka minut vähänkään tuntevat, tietävät suhtautumiseni fyysisiin harrastuksiin, en pidä suurimmasta osasta urheilua katsottuna saati tekemässä. Vastoin tahtoani mieheni houkutteli minutkin mukaan katsomaan naisten futismatsia keskellä kauheaa kylmyyttä ja tuulta ja räkäkin meinasi jäätyä nokanpäähän, kun kevyissä muuttokamppeissa istuin katsomossa. Annoin kyllä Maken tuntea kunniansa siinä täristessäni. Kun kaikki muut alkoivat haaveilla matsista lähtemisestä "kesken kaiken", kun matsia oli enää 10 minuuttia jäljeellä, ärähdin ja käskin kaikkien pistää perseet penkkiin, anteeksi kauniit tapani. Olimme istuneet siellä jo 80 minuuttia plus väliaika, sama kait se istua viimeinen kymmenenkin minuuttia. Käskin Maken vain nauttia koko rahan (2,50 euron) edestä nyt sitten matsista. En ole olllut tähän mennessä kovin futisfani ja voin kyllä sanoa, etten ole ollut sitä siitä päivästä lähtienkään! Kiitokseksi kaikesta olen ollut vähän voimaton ja väsynyt, liekkö jonkun flunssan poikasen saanut siellä täristessäni.

Mutta jos jotain traumaattista, niin sitten vastapainoksi jotain mukavaakin. Meillä on ollut pieni kilpailu tuolla työpaikalla valtakunnallisesti ja hyvästä onnistumisestani/menestyksestä/onnen kantamoisesta johtuen on minulla tiedossa lokakuussa pieni palkintomatka tuonne Barceloonan puolelle. Nyt sitten jännittelen, milloinkas tämän matkan pitäisi olla, koska olen varannut jo valmiiksi lokakuusta itselleni muutaman viikon vapaata, koska Makella olisi silloin talviloma koulusta. Olin suunnitellut jo siihen lähteväni muutenkin tuonne Teneriffan puolelle uudestaan, joten hyvällä tuurilla olen ensin viikon Barcelonassa ja sitten lennän Teneriffaan. Huonolla tuurilla joudun tulemaan välissä takaisin Suomeen viikoksi ja toisella huonolla tuurilla joudun miettimään, mitäs tehdään, kun lomat osuu päällekkäin... Jännitystä ilmassa, onko tämä tyttö kohta enää ollenkaan lokakuussa Suomessa. Nyt on taas aloitettu espanjan kielen opinnot, jotta osaa jotain sitten perillä touhutakin! Muy Bien!

Mutta ennen kuin Barceloonaan ollan lähdössä pitäisi miettiä, miten selvitään postin tuomasta yllätyksestä. Olimme varautuneet, että jos putkimies ojentaisi meille sellaisen 700 euron laskun putkihommista, tämän päiväinen yllätyksemme oli kova, kun lasku oli melkein 300 euroa enemmän. Putkimiesten poika arvioi laskun kyllä olevan alle 1000 euroa, no olihan se.... 998,41 euroa. Voi jessus sentään, viimeinen kerta kun suosin sukulaisia kilpailuttamatta hintaa. Sukulaisuussuhteet ei minulle noin paljoa merkitse. Nyt sitten kokonaisbudjettimme vessaremontista on 2972,14 eli putkimiehen yhden päivän palkka siitä teki kolmanneksen. Ei perketi, mä olen ihan väärällä allalla, siellä näyttää se raha liikkuvan, vesiputkissa.  Ajatella, mitä se olisi ollut, jos kaikki oltaisiin teetetty firmassa. Purku, eristys, laatoitus, kalustus... Alan ymmärtää, miksi netissä vessaremppabudjetti arvioitiin 4400-13200 euroa. Jos remppa tosiaan on 1000euroa/päivä ja rakennettiin kaksi viikkoa, summa olisi varmasti ollut sellaiset 14000 euroa... Että halvalla vielä päästiin, mutta kyllä tämä silti kirpaisee. Mutta pitää ajatella pidemmän päälle. Se on kymmenen vuoden satsaus. Hyvin tehty, ei tarvitse alkaa uudestaan laittaa... MUTTA SILTI 1000 EUROA!!! Jessus!

Mutta jatketaas siitä, mihin jäätiin... vapun viettoon. Oikein hyvää toukokuun viidettä, joka muutes on tuolla Meksikon puolella juhlapäivä, cinco de mayo.

Adios, hasta luego amigos!

- Jaana

Hedelmäsalaattia ja työputkia

Laihis alkaa palata normaaleihin uomiin rempan aikaisen herkuttelun jälkeen. Ja rempasta puheen ollen, isännöitsijä kävi tänään katsomassa remppatuloksen ja kyllähän tuo hyväksyttiin. Jes, se on nyt kunnialla ohi. Nyt kun vielä saisi ojennukseen tuon oman vessan... Jospa ensin hengähdän vähän ennen kuin alan edes ajatella asiaa.                      

Ohi on kohta (toivon mukaan ainakin) työputkikin. Nyt on myymälä kuurattu lattiasta kattoon, stailattu ja puunattu ja tänään kävi odotetut vieraat. Huomenna ei sitten tarvitse mennä kuin "vasta" yhdeksäksi, tänään meinaa tuli aloitettua päivä jo kahdeksalta ja puol seiskaan päivä jatkui. Eilinen kuta kuinkin sama, samoin kuin sitä edeltävä päivä. Nyt alkaakin olla niin tyhjä pää, ettei jaksa ajatella saati hereillä pysyä.

Niin ja nyt varmaan saa kertoa ääneen asti meidän julkisen salaisuutemme. Make on saanut koulutuspaikan vartijan koulutuksesta. Olen niin onnellinen hänen puolestaan. Voiko olla parempaa vartijaa kuin tuollainen raamikas mies. Kuka tuollaiselle haluaa nyt rueta suuta pieksämään. Nyt sitten Maken pitää etsiä itselleen harjoittelupaikka. Itse niin toivoisin sen suuntautuvan tuonne eteläsuomen suuntaan, jotta pääsisin hakemaan erästä ihanaa työpaikkaa, mutta Make haluaa pysyä joko Kajaanissa tai mennä Oulun suuntaan. Kajaanissa on paikka mulla plakkarissa, mutta mitä siellä Oulun suunnalla muka tekisin kolme kuukautta. Höh. Ei näyttänyt olevan edes minun näköistä paikkaa tarjolla. 

Mutta nyt, oikein ihanaa illan jatkoa kaikille. Taidan alkaa kaivelemaan pyjamaa esille kun ei tuo ajatus enää juokse pätkääkään. Hyvää ötyä.

- Jaana

"Ennen ja jälkeen" sekä muuta ihanaa

Nonni, nyt tuli tynnyrin pohja vastaan. Viimeiset kuvat vessarempasta, ennen ja jälkeen, olkaapas hyvä. Hokasin vain tuossa yhtäkkiä, etten sitten ottanut ainuttakaan kokonaiskuvaa vessasta, mutta jospa tästä ajatuksen saa. Kuvasarja kiertää vessaa oikeasta nurkasta vasemmalle, joten hahmottuu joten kuten.

Ja sitten vallan jotain muuta, kun olen niin täpinöissäni, etten pöksyissä pysy! Osallistuin Kameralehden järjestämään Vuoden 2011 Kuvaaja kilpailuun, jonka ensimmäisen osakilpailun aihe oli Ilma. Noin 600 kuvasta minun kuvani pääsi sijalle 4. Ensin ajattelin, että no kokeillaan nyt vaan, mutta kun sain noin hyvät pohjapisteet seuraavaan osakilpailuun, enhän minä voi olla hyödyntämättä sitä!!! Seuraava osakilpailun aihe on maa, mitähän minulla olisi maa-aiheisia kuvia?

Osakilpailuista sanoivat sen verran, että seuraavat kaksi aihetta myötäilevät samaa peruselementtien linjaa. Vesikuvan minä tiedän ihan ehdottomasti jo. Se on se kuva, missä Ellu pärskii vettä kesämökillä järvessä! Mutta maa??? Voi taivas.. noin kuvainnollisesti siis =D

Kuvahan on tuttu jo kesäkuulta, kun käytimme koiria uimassa Kuninkaanniemessä

sija 4. Raikasta happea

Jaana Karinkanta, Kajaani

12 pistettä. Kuva on kekseliäs ja samalla hyvin sympaattinen näkymä kesäiseltä automatkalta. Koirakaksikon nautinnollinen ilme saa katsojan hyvälle tuulelle. Canon EOS 1000D, 18mm, f/9, 1/200s., ISO 200.

Onko ihan pöljää, että sai hyvän sijan ja viimeisestä litanjasta ei ymmärrä mitään muuta kuin kameransa merkin? =D Sen verran tajusin tuossa vertailla, että hokasin olevani kilpailussa ainoa, jolla oli 1000D. Oli Powershotteja, pari 40D:tä, 50D, pari 500D, oli haaveissani siintävää 7Dtäkin parikin kipaletta. Sitten muita Nikoneita, joista en tuonkaan vertaa tajua mitään. Mutta siis suomeksi sanottuna, minulla oli kaikista kuppasin ilmeisesti... Ja täytyy sanoa, että kyllä sen jäljen periaatteessa erotti kyllä muista kuvista. Ei ollut niin skarppi kuin muilla. Mutta mitenkäs se meni "Ei sillä koolla ole väliä, vaan miten sitä käyttää"...

W-A-U! =D

Tästä pääsee vilkaisemaan parhaimmat 25 kuvaa Kameralehden sivuilta.

Saattoi ärrällä eilen asiakkaat katsoa kummissaan, kun pompin lehtihyllyn edessä tasajalkaa riemusta. Oikein I-hanaa sunnuntain jatkoa kaikille!

- Jaana