Hedelmäsalaattia ja työputkia

Laihis alkaa palata normaaleihin uomiin rempan aikaisen herkuttelun jälkeen. Ja rempasta puheen ollen, isännöitsijä kävi tänään katsomassa remppatuloksen ja kyllähän tuo hyväksyttiin. Jes, se on nyt kunnialla ohi. Nyt kun vielä saisi ojennukseen tuon oman vessan... Jospa ensin hengähdän vähän ennen kuin alan edes ajatella asiaa.                      

Ohi on kohta (toivon mukaan ainakin) työputkikin. Nyt on myymälä kuurattu lattiasta kattoon, stailattu ja puunattu ja tänään kävi odotetut vieraat. Huomenna ei sitten tarvitse mennä kuin "vasta" yhdeksäksi, tänään meinaa tuli aloitettua päivä jo kahdeksalta ja puol seiskaan päivä jatkui. Eilinen kuta kuinkin sama, samoin kuin sitä edeltävä päivä. Nyt alkaakin olla niin tyhjä pää, ettei jaksa ajatella saati hereillä pysyä.

Niin ja nyt varmaan saa kertoa ääneen asti meidän julkisen salaisuutemme. Make on saanut koulutuspaikan vartijan koulutuksesta. Olen niin onnellinen hänen puolestaan. Voiko olla parempaa vartijaa kuin tuollainen raamikas mies. Kuka tuollaiselle haluaa nyt rueta suuta pieksämään. Nyt sitten Maken pitää etsiä itselleen harjoittelupaikka. Itse niin toivoisin sen suuntautuvan tuonne eteläsuomen suuntaan, jotta pääsisin hakemaan erästä ihanaa työpaikkaa, mutta Make haluaa pysyä joko Kajaanissa tai mennä Oulun suuntaan. Kajaanissa on paikka mulla plakkarissa, mutta mitä siellä Oulun suunnalla muka tekisin kolme kuukautta. Höh. Ei näyttänyt olevan edes minun näköistä paikkaa tarjolla. 

Mutta nyt, oikein ihanaa illan jatkoa kaikille. Taidan alkaa kaivelemaan pyjamaa esille kun ei tuo ajatus enää juokse pätkääkään. Hyvää ötyä.

- Jaana