Kysyit tuosta labbisherrasta, etteikö se voisi jäädä omaksi. Ehdotin sitä omistajalle (sellainen nuori neitokainen) joskus puolisen vuotta sitten, kun hän harkitsi koirasta luopumista, mutta hänen poikaystävänsä ei lämmennyt ajatukselle, niin tekivät päätöksen, että eivät anna pois.
Hän on meillä aina hoidossa sen vuoksi, että hänen tyttöystävällään on juoksut. Nyt kuitenkin pyysivät voisimmeko pitää hiukan pidempään ja herra on viipynyt nyt kuukauden päivät meillä (tarjosivat hoitoon puoleksi vuodeksi).
Minulle herra iso B:stä on tullut todella rakas ja tärkeä ystävä - aivan kuin yksi ihminen, yksi uusi perheenjäsen. On todella vaikeaa luopua ystävästä, mutta on vain ajateltava, että hän on meillä lainassa.
Lohduttaudun sillä, että meille on tulossa kesällä oma pentu :), samalla surren ettemme voi ottaa enää herra iso-B:tä hoitoon ja tietäen että neidin juoksujen ajan hän joutuu olemaan häkissä :(.
Ja harmittaahan se, etteivät luovu herrasta vaikka selkeästi sen huomaa miten se neitikoira on paljon tärkeämpi kuin iso-B. Eihän iso-B:tä edes kaivata kotiin kun saamme pitää pidempään kuin juoksut kestävät. Lisäksi heille on tulossa toinen neitikoira ja minähän suren sitä, että pahimmillaan iso-B on häkissä neljä kertaa vuodessa, jos ei enemmänkin :(. Enkä voi tarjota hänelle rakastavaa hoitopaikkaa.
Kyllä tästä taas selviää muutaman päivän itkuilla, olenhan selvinnyt ennenkin :).
Kiitos kun ajattelit tätä vaikeaa luopumistani ♥. Olet niin ihana!!
1 kommentti:
Terassikausi - ihanaa!!
Kysyit tuosta labbisherrasta, etteikö se voisi jäädä omaksi. Ehdotin sitä omistajalle (sellainen nuori neitokainen) joskus puolisen vuotta sitten, kun hän harkitsi koirasta luopumista, mutta hänen poikaystävänsä ei lämmennyt ajatukselle, niin tekivät päätöksen, että eivät anna pois.
Hän on meillä aina hoidossa sen vuoksi, että hänen tyttöystävällään on juoksut. Nyt kuitenkin pyysivät voisimmeko pitää hiukan pidempään ja herra on viipynyt nyt kuukauden päivät meillä (tarjosivat hoitoon puoleksi vuodeksi).
Minulle herra iso B:stä on tullut todella rakas ja tärkeä ystävä - aivan kuin yksi ihminen, yksi uusi perheenjäsen. On todella vaikeaa luopua ystävästä, mutta on vain ajateltava, että hän on meillä lainassa.
Lohduttaudun sillä, että meille on tulossa kesällä oma pentu :), samalla surren ettemme voi ottaa enää herra iso-B:tä hoitoon ja tietäen että neidin juoksujen ajan hän joutuu olemaan häkissä :(.
Ja harmittaahan se, etteivät luovu herrasta vaikka selkeästi sen huomaa miten se neitikoira on paljon tärkeämpi kuin iso-B. Eihän iso-B:tä edes kaivata kotiin kun saamme pitää pidempään kuin juoksut kestävät.
Lisäksi heille on tulossa toinen neitikoira ja minähän suren sitä, että pahimmillaan iso-B on häkissä neljä kertaa vuodessa, jos ei enemmänkin :(. Enkä voi tarjota hänelle rakastavaa hoitopaikkaa.
Kyllä tästä taas selviää muutaman päivän itkuilla, olenhan selvinnyt ennenkin :).
Kiitos kun ajattelit tätä vaikeaa luopumistani ♥. Olet niin ihana!!
t. Hipsu
Lähetä kommentti