No nyt on draamaa!!

Piti ihan pistää kirjoittaen, kun sellaista draamaa on jo kommenttiboxeissa nähty.

Joku oli vetänyt herneet nenäänsä, syvälle, tekstittömistä kuvista. "Pitäjää ei kiinnosta". Kiinnostaa. En vain muista, mistä hemmetistä ne kuvat on otettu!! Se, joka muistaa, asuu noin 400 km päässä. Tämä saattaa loukata nyt jonkun lukijan tunteita, mutta kun elää etäsuhteessa, jossa nähdään 2-8 viikon välein, ei ensimmäinen ajatus todellakaan ole "päivitänpäs nyt sen blogin, jotta lukijat ovat tyytyväisiä". Mulla on täys työ käydä jo kaikki monta tuhatta matkakuvaa kolmeesta eri aparaatista läpi, lajitella ne, käsitellä ja laittaa nettiin. Voin sanoa, että kolmepäiväinen vapaa menee aikalailla siinä. Kotiin tulen, mulla on picasa täynnä matkakuvia ja sitten tajuan, että ei hemmetti. Enhän mä muista enää mistä tää on otettu. Joten suu Lukija kiinni siitä asiasta.

Miksi en päivitä enää niin usein kuin ennen? Olen tarkoituksella jättänyt vertailematta entistä elämääni ja nykyistä, koska tiedän entisen elämäni henkilöiden lukevan tätä blogia aika ajoin, sehän ei kuitenkaan ole salainen. Kaikki mitä tulisin sanomaan, tultaisiin aivan varmasti käyttämään minua vastaan perintökiistoissa, kun siellä varmasti joku suuttuisi jostain kommentista. Joku saattoi jo suuttua tästä, kun sanoin, että meillä on perintökiista. Siksi kaikki uutiset, mitkä koskettelevat omaisuuttani, asuntoja, niiden kuntoja, niiden remontteja, on jätetty pois. Jos teen jotain pientä kivaa sisustusta, tulee se näkymään, mutta mitään remonttia, joka nostattaisi asuntojen arvoja, on turha odottaa. Sellaista en ole tekemässä enkä tule tekemään. Asioita on kyllä tapahtunut, ikäviä, mutta en sano siitä vedoten edellä olevaan.

Sen sijaan paljastan kuitenkin edellisen elämän ja nykyisen elämän pienen eron: minulla on paljon vähemmän vapaa-aikaa nyt. Minä matkustan paljon. Pari viikkoa sitten tulin Espanjasta. Se selitää kuukauden hiljaisuudesta yhden viikon. Olen alkanut harrastaa kuntoilua: se täyttää päivääni joka toinen päivä. Juuri niin päiviniä olen ollut niin pirun väsynyt, ettei polla leikkaa sen vertaa, että en saa yhtä lausetta muodostettua enää sen jälkeen.

Kirjoittamisesta en ole kuitenkaan luopunut: olen kirjoittanut todella monta työpaikkahakemusta. Koska ihmiset alkaa kuitenkin heti spekuloida pahinta, torppaan ne sillä, että vielä olen nykyisessä työssäni ja rakastan nykyistä työtäni ja haluan jatkaa nykyisellä työnantajalla. Sen enempää en tästä prosessista kuitenkaan kerro. Työkaverini tietävät tilanteen ja se riittää minulle, minulla ei ole tarvetta jakaa sitä maailmalle.

Jos haluatte siis jotain tietää, mitä elämässä menee, olisi ne ehkä tässä
- kävin matkalla Espanjassa, toin tuliaisia, muun muassa simpukoita, joissa olikin asukas vielä sisällä ja ne alkoi mädäntyä sinne ja nyt minun kylppärini haisee, kun se olio mätänee sinne. Kiva. ostin myös valkoiset lenkkarit ja toppaliivin.
- Ostin töistä tarjouksessa vehkan. Se on kiva. Siitä ei isoa päivitystä aikaiseksi saa.
- olen melkein polttanut joulukynttilät pois ja odotan innolla, että viimeinen kaksi senttiä palaisi pois, jotta saisin vaihtaa uudet keväisen väriset kynttilät tilalle. JEI! Yksi keltainen kynttilä on jo valkoiset kruunukynttilöiden seassa, en siellä malttanut odottaa, että pöytäkynttilän joulukynttilä palaa loppuun. Otin varaslähdön. (tämä aihe saikin enemmän palstatilaa kuin olin ajatellut, en edes ajatellut blogittaa sitä)
- 22.2. tuli vuosi täyteen ajokortista. samana päivänä tuli myös vuosi täyteen hirvikolarista. Samana päivänä tänä vuonna oli myös jännittävää ajaa, kun tiet oli tosi liukkaan, valitettavasti kuvia ei ole asiasta, koska ajonaikana ei saa käyttää kännykkää, joten siitäkään ei voi bloggailla sen enempää.
- töissä olen ottanut itselleni jännittävän projektin henkilökohtaiseksi tehtäväkseni, mutta koska se on työasia, en saa blogata siitä enempää.
- joulusta en tainnut kertoa mitään. Se on sääli, koska siellä oli hyvää ruokaa. Vaikka mennäänkin kohta maaliskuussa, siitä vielä haaveileen bloggaavani joku päivä. En paljasta siitä vielä mitään... ;D
- mulla on uusi tukka, siitäkin teen joku päivä bloggauksen, kunhan saan sen edes kerran siihen kuntoon, että kehtaa kuvan ottaa.

Kuten huomaatte, ei ole mitään, mistä periaatteessa pystyisin päivätasolla bloggaamaan. Ei ole enää eläimiä, edellisen elämän rajoitteet rajoittaa nykyistä elämää, olen väsynyt, olen kiireinen. Muutama ihan oikeasti bloggaamisen arvoinen asia on, mutta pitää vain löytää aika siihen.

Joskus on vain todettava, että mikä on ollut ennen, on ollut ennen ja asiat ovat muuttuneet sen jälkeen. Pyydän lukijoilta kärsivällisyyttä. Kun todellakin on blogattavaa, bloggaan kyllä. Ja hyväähän kannattaa odottaa.

Mutta nyt tämä tyttö on jo kohta myöhässä töistä, eikä tukkakaan ole vielä kuosissa! Ihanaa tiistainjatkoa, varsinkin sille kiukkuisimmalle lukijalle!

- Jaana

PS. Tällä hetkellä suunnitelmien alla on kahden viikon road trip halki Euroopan. Muistaakseni siinä kesäkuun alkupuolella pitäisi tämän tapahtua. Onko ehdotuksia? Mitkä olisivat hyviä kohteita? Mikä paikka jätti juuri sinut sanattomaksi kun sen näit?