Kun lähdimme matkalle, minusta oli hirveätä jättää koirat ja kissa jonkun toisen, jopa tuntemattoman huostaan. Alkumatkan kärsin jopa koti-ikävästä ja tuntui jotenkin omituiselta olla reissussa ilman koiria. Mietin, miten viikko sujuu ilmaan yhtään eläintä.
Kuin vaistoten, että meiltä saa hellyyttä, käveli meitä yksi päivä vastaan Lua -niminen siamilainen kissa. Ensimmäisen päivän olin ihmeissäni, mikä tämä tapaus on. Respasta kysyessäni, totesivat he tämän olevan harmiton. Se asustelee samassa talossa jossakin toisessa asunnossa. Viikon ajan Lua tosin asusteli meillä. Eikä meillä kyllä ollut mitään sitä vastaan! Ruokimme, rapsutimme, leikitimme ja jopa nukuimme yhdessä.
Välillä Lua meni nukkumaan sängyn lakanoiden alle, jossa sillä oli ihan omat leikit esimerkiksi meidän isän kanssa!
Täytyy sanoa, että ihana kissa! Loistavaa lääkettä koti-ikävään! Terveisiä Luan omistajalle!
- Jaana
5 kommenttia:
Olipas hauska tapaus!
Hienot kuvat! Ja ihana Lua.
Ihana kissa ja todella hyviä kuvia!
suloinen kissa. Kreikassa, meillä oli kissa siellä ilona, kun hotellin omistaja piti kissaa siellä mukanaan "töissä", se oli suloinen, vaikken minä kissa allergisena voinut sitä edes rapsuttaa, mutta juttelin sille kuitenkin :)
tuksu
Ihana katti! Eritoten tuo kuva, missä se katsoo sinisin silmin matkalaukun vetoketjun yli niin järkähtämättömin katsein. Kissat ovat luomakunnan Valtiaita.
Lähetä kommentti