Eräänä elokuisena saunailtana aloimme ihmetellä, kun taivas oli ensiksi keltainen ja sitten muuttui liilaksi. Minä jäin ihan terassille istumaan ja ihmettelemään moista taivasta kameran kanssa. Ohi lipui myös pieni ukkoskuuro, mutta niin kaukaa kierti, ettei vaaraakaan ollut lähellä.
Ellu pysytteli visusti sisätiloissa, kun taivas niin kovaa ääntä piti!
Kuuro meni loppujen lopuksi hyvin nopeasti ohi ja sininen taivas paistoi jälleen horisontissa...
Ihmeellinen tuo Suomen kesä. Se tulee ja se menee. Siellä sataa paljon ja ehkä vähän sataakin, mutta silti sitä jää syksyllä kaipaamaan!
- Jaana
2 kommenttia:
Hyvää synttäripäivän aattoa Jaanalle!
Siis se aatto onkin vasta huomenna, anteeksi! Miten tää "hämäläinen" onkaan niin malttamaton!
Lähetä kommentti