Aloittelin jo vähitellen kokeilemaan, että vieläkö meidän sähkövalot toimii terassilla... kohta pääsee taas sitten talvella virittelemään ne päälle... On ne ihanat. Harmi, ettei kuvasta välity täysin niiden tuoma pehmeä valo...
Ja ei vieläkään tietoa, että onko voittoa herunut... ei ollut viikonlopun iltalehdessä =(
Ai niin, meillä koettiin eilen kunnon kauhunhetkiä Santun kanssa. Olimme takapihalla virittelemässä lyhtyjä puihin ja yhtäkkiä kuului pamahus niin kuin joku koirista olisi juossut peräkärryä vasten. Kysäsin vain, että mitä siellä tapahtuu, mutta mitään ei kuulunut (ulinaa tms.) joten ajattelin, että kaikki ok. Muutama minuutti sen jälkeen menin katsomaan, mitä koirat puuhaa ja Santtu makasi vain maassa, kun se nousi, se ei pystynyt laskemaan painoa ollenkaan takajalalle, vaan piti sitä ilmassa. Siinä vaiheessa minä paniikissa huusin Makea ja kun Make tuli pihalle katsomaan, siinä vaiheessa Santtu oli ikään kuin alkanut krampata kokonaan, se istui maassa ja nosteli etutassuja vuorotellen ilmaan ja ilme oli jotenkin omituinen. Se kyyristeli ja näytti kipeältä. Minut valtasi täysi paniikki siinä vaiheessa, en koskaan ollut nähnyt Santtua siinä kunnossa ja se on kuitenkin meillä ollut 7 vuotta! Soitin Kajaanin eläinlääkärille, josta tuli vastaajasta toinen puhelinnumero, soitin siihen ja sieltäkin tuli vastaajasta toinen puhelinnumero (saanen sanoa tässä vaiheessa, että mielestäni Kajaanissa toimii tosi huonosti nuo päivystävät eläinlääkärit! Yritä paniikissa ilman kynää ja paperia saada uusi päivystävänumero ylös!) Kolmennesta sitten vastasi ja hän totesi, että voi olla ns. hermokipu, eli kun ihminen lyö kyynärpään, sehän säteilee koko käden pituudelta. Oikeassa hän näytti olevan, koska hetkeä myöhemmin Santtukin sitten alkoi toipua siitä ja tepasteli häntä heiluen. Mutta voin sanoa kyllä, että sen viiden minuutin ajan minun syke oli koko ajan korkealla, sydän kurkussa ja täysi paniikki päällä!
Mutta nyt ihanaa sunnuntainjatkoa kaikille! Minä nautin vielä täysin siemauksin tästä vapaapäivästä, huomenna sitten takaisin töihin... Niin ja siitä siivoamisesta vielä. Kyllä minä nyt työpöydän siivosin ja lattialta keräsin koirien leluja jne. Eikö se ole jo ihan hyvin... mitä siitä, että loppu kämppä on vielä sotkunen kuin mikä, mutta pääasia, että aloitettu! =D
- Jaana
8 kommenttia:
NO huh, huh, kunnon sätkyt kyl saitte! Onneksi on Santtu kunnossa! Yksi ihanimmista asioista syksyllä on just ne pimenevät illat, kun voi polttaa kynttilöitä ja laittaa tunnelmavaloja.
No olipa kokemus :( Onneksi ei silti ollut mitään vakavampaa! Eipä tuollainen vaiva varmaan ois monellakaan tullut mieleen. Ihanan tunnelmallisia kuvia :)
Oi! Onneksi ei mitään sen vakavampaa sitten kuitenkaan. Kyllä nuo lemmikit vaan on täysivaltaisia perheenjäseniä.
Voi santtua :( Se on kamalaa kun eläimelle tulee jotain ja ei oikein tiedä onko se hyvä vai huono ja mitä tekis.. meillä kävi Pullan kanssa niin kun se oli ihan vauva..HUI!
Ihania pimeneviä iltoja ja tunnelmavaloja...:)
Kivaa sunnuntaita!
Hui, onneksi selvisitte säikähdyksellä!
Ihanalta näyttää ovenpielessänne :)
Mukavaa sunnuntain jatkoa - ja työniloa viikkoosi!
Ihanaa tunnelmaa!
Kauniista ja tunnelmallista, ruusukin vielä kukkii. Hui, ymmärrän täysin tuon panikoitumisen. Onneksi selvisitte säikähdyksellä! Täällä on siivottu koko eilinen päivä! Vielä pitäisi loppu tiskit ja kauppaan, muu saa jäädä.:)
Rentoa sunnuntai päivää!
Paula
Onneksi selvisitte säikähdyksellä ja Santulla kaikki hyvin.
Voi voi kun tieto voittajasta odotuttaa, sitä tulin jo kurkkailemaan ;) Jatkan vielä peukkujen pitelemistä.
Lähetä kommentti