Täytyy sanoa Santun kunniaksi, että se tietää, mitä tarkoittaa "ei saa koskea"... Ei koskea vaikka marjapiirakka on niin lähellä että sen voisi maistaa jo kielellä!
- Jaana
Sitten siihen 7 asiaa minusta -juttuun..Täytyy sanoa, että jos tuo 100 asiaa minusta oli hankala, niin sen jälkeen nämä 7 asiaa oli vielä hankalempia!
1. Uskon vahvasti, että meidän talossamme on kummitus. Minä olen nähnyt sen ja mieheni on nähnyt sen. Asiasta emme puhuneet pitkään toisillemme, yhdessä vaihessa vain Make sanoi siitä ja minä kerroin nähneeni myös. Kuvailimme sitä toisillemme ja saimme ihan samanlaisen kummituksen aikaiseksi. Mieshahmo, joka seisoo pimeässä portaikon yläpäässä, mielestäni hänellä on vielä lierihattu päässä. sitä ei aina näy, ja sen pystyy havaitsemaan "silmäkulmassa". Se ei ikinä tee mitään, se seisoo vain ja kun sitä kohde kääntyy se häviää. Meidän iskä ei usko tätä, mutta itse uskon.
2. Olen taikauskoinen. Uskon myös, että tietyillä asioilla voi luoda itselleen huonoa onnea.
3. Minulla on isoja haaveita, joita yritän toteuttaa koko ajan. vedoten kohtaan 2 en halua kertoa niitä, koska pelkään, että jos kerron mitä ne on, ne eivät tule onnistumaan. Yritän vähän niin kuin salaa hiipiä unelmiani kohti, jos se onnistuu, yllätän ihmiset, jos ei, kenenkään ei tarvitse tietää epäonnistumistani =D
4. Ostan mieluummin villatakkeja kuin housuja. Siksi minulla on vain yhdet farkut ja yhdet mustat housut työhousujen lisäksi. Hameet on asia erikseen. Villatakkeja ja -paitoja en osaa edes mennä sanomaan, paljonko. Mieluisaa villapaitaa osaa olla hyvinkin ainakin kahdessa ellei kolmessakin värissä.
5. Työkaveri kuvasi minua asiakkaalle sanalla "puhelias". =D Monet taas kuvaa minua sanalla "persoonallinen". Itse kuvaisin taas itseäni "monismutkainen".
6. Olen "jos ei osata, opetellaan" -tyyppi. Mitä ronskimpi homma, sitä suuremmalla syyllä haluan kokeilla. Maalaukset, tapetoinnit, vessan purut, lattian laitot.. kaikkea pitää kokeilla. Laatoituksen opettelin katsomalla Joka kodin asuntomarkkinaa! Yritin jopa auttaa miestäni paikantamaan auton vikakohdan, mutta mitäpä minä niistä rehellisesti tiedän. =D Myös töissä mielelläni kasailen tuotteita, jos ei muuta kiireellisempää ole edessä.
7.Minulla on ollut aikaisemmin oma yritys. Tykkäsin olla yrittäjä ja haaveina on, että kenties vielä joskus olisin uudestaan. Voiko puhua itsestään 28-vuotiaana "vanhana yrittäjänä" =D
Sokerina vielä pohjalla sain Hipsulta tämän ihanan tunnustuksen. Ihanan iso Kiitos Hipsu!
Mutta nyt, ihanaa vapaapäivää kaikille, joille se suodaan! Itse lähden tästä kohtapuolin töihin! Vielä tämä ja huominen, vielä jaksaa, pakko jaksaa!
- Jaana
6 kommenttia:
Ooh, mistä näitä tunnustuksia oikein tulee:)))
Kiitos kaunis,saithan jo omasi minun blogistani?! ;)
Mäkin muuten yritän aina pimittää haaveitten ääneen sanomista,mutta yleensä huonolla menestyksellä,koska olen sellainen lörppö ;DD
Kivaa lauantaita!
Oi ihanaa, kiitos paljon tunnustuksesta <3
Suloinen tuo koiruus, kun nukkuu nenä kiinni marjapiirakassa :) Muistui mieleen meidän naapurin vanha sakemanni, jonka nenän päälle laitettiin milloin nakki milloin jotain muuta. Siinä se sitten istui herkku kuonon päällä kunnes sai luvan ottaa. Silloin heitti nakki hienon voltin ilmassa ja Jeri nappasi kopin. Tosin muutaman kerran taisi koira herkkuineen unohtua, ja siellä se parin tunnin päästä edelleen istui nakki nokassaan :)
Enpä ehtinyt ekaksi, vaikka luulin...
Kiitos tunnustuksesta. Lämpimästi kiitos. Mä en taida enää kuitenkaan paljastella, olen tehnyt sen niin monasti :)
Olen lähdössä äidin ja isäni kotiin sisarukset ja äiti kokoonnumme ja suunnittelemme ensi viikon siunaustilaisuutta, sekä muistojuhlaa. Puheeni kirjoitin eilen.
Ajattelin julkaista sen, hautajaisten jälkeen myös blogissani.
Tuo koira on suloinen.
Mun mummu sanoi aina, että lapsen suu ei ole tuohesta, tarkoitti sitä, että lapsikin tietää mikä on hyvää!
Santtukkin tietää, ei ole suu tuohesta hänelläkään :)
Mukavaa päivää Ystäväni ja kiitokset ihanasta viestistäsi blogissani.
tuksu
p.s. samainen mummu sanoi aina, että jos on tarpeeksi avoin tuntemuksilleen, voi nähdä keijut ja enkelit! mikesi myös menneet sukupolvet. Minäkin olen meillä keskustellut entisten asukkien kanssa täällä 110 vuotta wanhassa talossa :)
sama
Kiitos Ruusa, en ollut hoksannutkaan sitä siellä. Aina käyn kuikkaamassa, mutta jotenkin olin hypännyt oman nimeni ohi! =D
Kiitos kiitos!
Hyvän näköistä marjapiirakkaa. Minkä alan yritys sinulla oli?
Paula
Kivat tunnustukset ja onnea siitä!
Voi miten koirasi pystyykin nuuhkimaan ja olemaan lopsauttamatta tuota herkullista piirakkaa suihinsa.
Toisaalta voin kyllä arvata, että kun lupa tulee, niin siinä ei montaa sekuntia mene kun lautanen on tyhjä ;-)
Lähetä kommentti