Milano

Saman päivän aikana oli jo nähty München, valleltu siellä vuorilla ja käyty paikallisessa panimossa tutustumassa sekä olueeseen että paikallisiin herkkuihin. Takaisin lentokentälle ja lentokoneen nokka kohti Milanoa.

Lentokentältä menimme junalla keskustaan, josta sitten otimme ratikan hotellille. Jollain tällä välin erästä reissaajaa alkoi jo hiukan väsyttää... 

Milanon juna-asema

Duomo di Milano eli Milanon tuomiokirkko

Olen niin tyytyväinen, että kuulin suositukset käydä Duomon kirkolla. Kirkko ei sinällänsä antanut minulle mitään suurta elämystä, mutta mielestäni oli hyvä satsaus maksaa hiukan siitä, että pääsi Duomon katolle. Vaikkakin olen korkeanpaikan kammoinen ihminen, oli järkyttävien portaiden kiipeäminen sen arvoista, että pääsi ihailemaan mahtavia maisemia. 

Galleria Vittorio Emmanuele II eli ostoskeskus täynnä aivan mahdottoman kalliita vaatteita..

Milanon hautausmaa

Enemmän kuvia tiedossa, kunhan tyhjennetään järjestelmäkamera... 

Castello Sforzesco 

Castello Sforzesco on Milanossa sijaitseva, nykyään museona toimiva linna. Linnan rakentaminen alkoi 1300-luvulla, jonka jälkeen sitä paranneltiin useasti. Castello Sforzesco toimi Milanon hallitsijoiden hovina, myöhemmin pelkkänä sotilasparakkina, kunnes se muutettiin 1800-luvun lopulla taidegalleriaksi. (lähde Wikipedia ) Tästäkin enemmän kuvia, kunhan järjestelmäkamera tyhjennetään. 

 (Viimeinen kuva on itse asiassa Santa Maria Delle Grazia -kirkosta jonka vieressä on Leonardo Da Vincin museo. Siellä olisimme halunneet käydä katsomassa Viimeistä ehtoollista, mutta kaikki sen päivän kierrokset oli loppuun myyty, joten nyt jäi osa yleissivistystä saamatta.)

Milanolaista liikennettä ja autoilua

Jotenkin menetin sydämeni näille vanhoille Fiat 500:lle... Niin sympaattisia!

Italialainen liikenne ja parkeeraaminen on jotain aivan käsittämätöntä. Siihen, mihin suomalainen saa yhden Toyotansa parkeerattua, italialainen parekkeeraa kolme Smartia poikittain... 

Tämä on asia, joka minua valtavasti ihmetytti... kun autoja on parkissa jalkakäytävällä kolmessakin rivissä, miten sen toisen rivin keskimmäiset autot pääsevät pois? Italialaisilla ei taida aina olla kiire minnekään.. 

Italialaisia herkkuja

Tiramisu

Pastaa

loistavia jogurtteja (tosin eivät tainneet olla italialaisia..)

Panineja ja Cannoleja. Hiukan en Panini erilainen kuin suomessa grillissä litistetty panini. Ja jos tarkkoja ollaan, Cannolikaan ei ole italialainen vaan sisilialainen. 

Paahdettuja kastanjoita. Täytyy kyllä sanoa, että tämä oli aivan valtava pettymys. Niin paljon olen nähnyt puhuttavan ja kehuttavan paahdettuja kastanjoita, kuinka ne kuuluu jouluun jne jne jne, joten olin aivan innoissani, kun pääsin niitä maistamaan. Lopputulema oli kuitenkin, että ne mastui keitetyiltä, todella kuivilta perunoilta... pettymys oli kova. 

Eräs kohde, jota voisin suositella kelle tahansa, jota kiinnostaa maistaa (kuulemma) hyviä oluita, on Birrificio Lambrate. Itse tyydyin aina kokikseen,mutta se, mikä teki minuun vaikutuksen, on heidän seisova pöytä. Mukavaa tapastyyppistä, tai kun Italiassa oltiin, antipastit. Tuli kyllä herkuteltua kaikella mukavalla.. nams.

Hotellille me kävimme ostamassa kaikkea mahdollista antipasti -tyyppistä herkkua myöskin, mahdollisimman paikakallista luonnollisesti. Kulman takana oli leipomo, josta kävimme ostamassa tuoretta leipää, ostimme paljon erilaisia paikallisia leikkeleitä, kuten spackia ja parman kinkkua sekä gorgonzola -juustoa ja oliiveja. Mielestäni on aivan ihana tapa matkustaa juuri näin, kokeilla kaikki paikallisia herkkuja, koska missä muualla ne maistuu oikeimmalta kuin juuri siinä maassa, missä ne valmistetaan. Kun resepti viedään ulkomaille ja ulkomaalaisille valmistajille, sitä muokataan joskus hyvinkin paljon. Tämä oli aivan ihana! Suuri kiitos siitä kuuluu murulle!

Synttäri-ilta

Syntymäpäivänä muru vei minut ulos syömään oikein pitkän kaavan mukaan. Ruoka oli Todella hyvää ja sitä oli paljon. Täytyy tunnustaa, etten jaksanut syödä kaikkea...

Tähän mainittakoon erikseen myös, että mielestäni milanolaiset ratikat ovat aivan ihania. Ne on samanlaisia kuin Milanossa on ollut 1920-luvulla. Historiasta en tiedä tarkemmin, ovatko vielä ne ihan samatkin ratikat vai vain replikoita, mutta vanhan tuntua näissä kyllä todellakin oli. Aivan ihania!

Markkinakadun vilinää lauantaina

Täältä tuli tehtyä muutamia ostoksia, kuten pinkin fleece-takin (jonka sain syntymäpäivälahjaksi) 15 eurolla ja uudet talvikengät 10 eurolla. Mieluummin käyn täällä ostoksilla kuin Gallerian ylihintaisissa merkkikaupoissa!

Navilio Grande lauantaina eli päivä ennen suurta markkinaa

Navilio Granden suuri toritapahtuma. 

Tämä toritapahtuma on joka kuukauden viimeinen sunnuntai, mikä onni, että olimme juuri silloin Milanossa. Tosin sää olisi voinut olla paljon parempi, yhdessä vaiheessa alkoi satamaan vettä ihan urakalla. 

Kotiin lähtö

Sateisesta läpeensä minut kastelleesta Milanosta, minut läpeensä jäädyttävään Suomen pakkaseen.. en tiedä kummasta tykkäsin vähemmän. Mutta ainakin uusille talvikengille oli heti käyttöä =D

Muutama päivä jäi tästä väliin, koska 26.10. kävimme paikassa nimeltä Lucca. Se oli yksi seikkailu erikseen, jonka haluan esitellä itsenäisenä tapahtumana. 

Rehellisesti sanottna, Milano ei suoranaisesti vakuuttanut minua. Ylihintaisia vaatteita, kaaoksen omaista liikennettä... Kaiken vielä kruunasi lähtöpäivänämme oleva Trenord -junan lakko (kyllä, juuri sen saman, jonka nimi vilahti ensimmäisessä kuvassa). Tämä oli juuri se juna, jolla olisimme menneet takaisin lentokentälle. Eniten kuitenkin häiritsi siestailu. Jos et elänyt paikallisessa ajassa ja viettänyt siestaa, kun paikallisetkin, et pystynyt tekemään kyllä juuri mitään silloin. Minulla oli aivan älyttömän kova nälkä ja minun vaatteeni olivat aivan märät vesisateesta ja paljon mikään paikka ei ollut auki. Kieltämättä tunsin pientä mielihyvää siitä, että Suomen ruokakultuuria haukkunut, Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi tuomittiin vuoden vankeuteen juuri samaan aikaan kun olimme Italiassa. "Älä sä tuu haukkuu meidän safkoja, jos omassa maassa asiat ei ole hyvin. Älä sä mulle ala." En sano ei Italialle, mutta sanon kyllä ei Milanolle. Ei kiitos minulle enää (ainakaan vähään aikaan). 

Mutta lähiaikoina vielä vähän lisää Italiaa, koittakaa jaksaa. Jos jotain minun nykytilanteestani, sanotaan vain, että maanantaina alkaa autokoulu ja jännittää ihan valtavasti!

Nyt pitäisi suunnata mysteryruokailemaan tuonne keskustan suuntaan! Oikein ihanaa torstain jatkoa kaikille!

- Jaana