Uusi tee-se-itse tukka

Onneksi en tunne häpeää... muuten saattaisin nolostella, kun koko bloggaus on vain täynnä minun kuviani ja osa vielä meikittömänäkin... Minä olen kuopannut häpeän jo silloin kun aloitin urani myyntialalla =D Mutta kuten siis otsikko antoi arvata, eilisiltana hermostuin pitkään tukkaan ja napsasin latvasta noin 10 senttiä pois. En malttanut edes odottaa, että Make olisi tullut apuun, piti ihan itse leikata. Omalle jääräpäisyydelle sai kyllä nauraa jossakin välissä, kun huomasin leikkauksen olevan ihan epätasainen takaa, mutta sitten keksin loistavan idean: tein kerroksia latvoihin, niin ei voi sanoa, oli se vahinko vai tarkoitus =D

Niin ja kaikille tutuille, jotka ovat joskus miettineet, miltä minä näytän ilman meikkiä: nyt tallentakaa nämä kuvat, nämä ei tule ihan heti toistumaan! =D

Ja kaiken tämän ähertämisen, pähertämisen ja kähertämisen jälkeen lopputulos oli tämä..

Tukka meni nutturalle, niin kuin aina =D No, ainakin minä tiedän, että jotain uutta on tapahtunut! Jos vielä vähän blondais jossakin vaiheessa, jos raaskisi hiusvärin ostaa.. Miten minusta on tullut näin pihi, ettei raaski edes kampaajalla käydä.. huolestuttavaa.

Nyt alkaa vähitellen tuntua, että työkiireet alkavat helpottaa. Olen tehnyt paljon töitä kotona, tehnyt "sisustussuunnitelmia", laatinut opiskelumatskua uusille työntekijöille ja tehnyt pitkää päivää, jotta myymälä jäisi jälkeeni suurinpiirtein hyvään kuntoon. Viimeinen kuukausi lähtee kohta käyntiin ja en tiedä pätkääkään mitä ensi kuukausi tuo tullessaan. Tai yhden asian tiedän: lento lähtee 20. lokakuuta kello 17 kohti Barcelonaa. Siihen mennessä pitäisi kaikki työasiat olla reilassa. Jännittää ihan valtavasti. Ostoslistakin kirjoitettu, mitä pitää Espanjasta hommata. Jos löydän uuden kameran edullisesti sieltä, saattaa mukaani tarttua sellainenkin. Niin ja ratkesin nauruun, kun kuulin reissumme ohjelman: käynti viinitilalla ja jalkapallomatsissa..En juo viiniä eikä tuo urheilukaan oikein iske, mutta nämä on sellaisia asioita, joita ei varmaan itse matkaillessa tulisi kokeiltua, joten hyvähän nämäkin on testata! Tietää sitten tarkemmin tykkääkö vai eikö.

Mutta nyt, oikein ihanaa uutta, alkavaa viikkoa. Minulla alkoi tämä viikko ainakin loistavasti, toivottavasti se myös jatkuu samalla tavalla.

- Jaana

PS. Meille on tullut oikea akrobaatti koira! Olin jemmannut suklaalevyn television yläpuolella olevalle seinähyllylle. Kun tulin töistä kotiin aloin katsella kummissani, kun tosi paljon tavaraa oli pudotettu pöydältä alas. Seuraavaksi huomioni kiinnittyi revittyyn foliopaperiin pöydällä ja viimeiseksi huomio kiinnittyi fazerin sinisen paperin. llu oli ihan oiekasti hypännyt ensiksi meidän työpöydälle/tv-tasolle, kävellyt sitä pitkin hyllyn kohdalle ja noussut nojaamaan seinää vasten, että ylsi ottamaan vielä metrin korkeammalta olevalta hyllyltä iskemättömän suklaalevyn. Ihme koira! Ihan oikeasti! Varsinkin jos kaikki meni niin kuin minä oletan sen menneen. Mulla on pakko saada tuo Ellun temppu nauhalle ja mä olen rikas. Lähetän sen Amerikan hauskimpiin kotivideoihin, kun ne tuntuu antavan voittajalle 10 000 dollaria. MÄ OLISIN RIKAS! Ja koira sokeritautinen sen jälkeen... Voi tota Ellua!