Pikainen Lapin matka takana

Nyt olis pitkästä aikaa jotain miavaa kerrottavaa ja jaettavaa. Kuukausi on hurahtanut todellakin vain töitä tehdessä ja satunnaisesti poikakaveria tavattaessa, kummatkin omissa töissään kiinni niin kocasti. Sovimmr, että rlokuun alkuun otamme kummatkin vähän pidemmän vapaan  ja lähdemme minilomalle. Siispä elokuun toinen päivä alkoi viisi päiväinen vapaa, joka vei meidät ensin Kuopiosta Kajaaniin ja vähän Paltamoonkin ja siitä Suomussalmen kautta Saarisselälle, jossa oli toinen yöpymisaikkamme.

Paltamo:

Suomussalmi:

Saariselältä reissumme vei meitä sitten kohti Norjan rajaa ja sen ylikin. Kolmannen päivän päätepiste oli Kirkenes. Täytyy tunnustaa, etten ole aikaisemmin Norjan kauneutta ymmärtänyt, mutta nyt rakastuin Jäämereen ja vuonoilla laskevaan aurinkoon. Tätä haluan nähdä vielä tulevaisuudessakin!

Houkuttelin murun tosiaan kanssani katselemaan auringonlaskua ja yllytin ottamaan hyvää juotavaa mukaan. Siellä Norjan vuonoilla minä sitten ajelin kohti auringon laskua ja täydellistä oli!

Seuraavana päivänä alkoikin sitten suunta kohti kotia. Päätettiin, että katsotaan, miten pitkälle ehditään ajaa ja yövytään sitten sen mukaan. Tähän suunnitelmaan nojaten päädyimme Kuusamoon. 

Ihanaa oli. Ei auta muu kuin esittää kaunein kiitos matkakumppaneista parhaimmalle sekä seurasta että kuvista. Ilman häntä en olisi koskaan tiennyt, miten uskomattoman kaunis paikka voi Jäämeri olla. Seuraavaksi aletaan ottamaan selvää, tarjoaako Amerikan keskilänsi samanlaisia tuntemuksia, kun matkaan on noin kuukausi jäljellä. Vähän alkaa jo jänskättää! 

Nyt, oikein kauniita unia itse kullekin! 

- Jaana

Ps. Myöhään valvoin eilen sängyssä väkertäen tätä postausta vain huomatakseni nyt aamulla, ettei iPad ole ollut kanssani samaa mieltä julkaisusta. Ei muutes ole ensimmäinen kerta... :(