Niin surullista...

On se surullista, miten pieneksi minunkin ilot on kutistunut. Kodista ei voi ottaa mitään ihania yleiskuvia, kun kymmenkunta lehtikoteloa ovat vallanneet olohuoneen, ei voi kokkailla oikein mitään, kun ei jaksa illan päätteeksi enää tehdä oikein mitään ja ei voi oikein mennä shoppailemaankaan... Ainoa ilo, mitä sain aikaiseksi tässä yksi ilta, oli kerätä jääkaapin perältä kaikki juustot ja tehdä niiistä juustotarjotain. Tosin ei ollut keksejäkään, joten ei tullut kunnollista herkuttelua siitäkään, mutta edes jotain..

Töissä minulla on sellainen "etapista etappiin" -vaihe, kun on paljon isoja juttuja tulossa. Kesälomaa todennäköisesti aikaistamme hiukan, että ehdin senkin viettää, se olisi kenties tuossa lokakuun alussa. Siihen siis pari viikkoa. Sitten 20. päivä lähdemme työporukalla sinne Barceloonaan, eli siihen on noin kuukausi ja sitten marraskuun alussa pitäisi aloittaa uudessa hommassa, siihen noin puolitoista kuukautta. Täytyy tunnustaa, että olen innoissani tuosta kesäloman aikaistamisesta... En tiedä johtuuko se viisaudenhampaasta vai flunssasta vai mistä, mutta tunnen olevani niin älyttömän väsynyt, että olen aloittanut kahvinjuonninkin... Iso askel minulle!

Niin ja isoista askelista puhuen, huomenna onkin tuplasti juhlapäivä. Huomenna Makella tulee vuosia täyteen ja huomenna työkaverini menee naimisiin. Ja minä pääsen valokuvaamaan ne häät! IHANAA!

Mutta nyt oikein ihanaa perjantaipäivää kaikille! Ja muistakaahan osallistua arvontaan!

- Jaana