Make ja minä pidetään lähiaikoina elämämme ensimmäiset rapujuhlat venetsialaisten kera. Jotta tiedämme mihin olemme päätämme pistäneet, päätimme järjestää rapukenraalin. Hankalaa oli rapukenraalin aloittaminen, kun en meinannut uskaltaa koskea rapuihinkana. Koko ajan pelkäsin, että joku herää pakkasesta henkiin ja purasee sormesta tai muuta vastaavaa. Kyllä sen viidennen ravun jälkene uskoin jo, ettei niin välttämättä käy, mutta silti teki vähän pahaa... Mutta kaiken kaikkiaan oli kyllä hyvää. Taidamme siis järjestää sen virallisenkin rapujuhlan.
Kissa ensiksi vierasti rapuja, mutta jossakin vaiheessa vaihe vaihtui ja se tuli ihan hulluksi rapuihin... Muikkuja ei, rapuja juu, tortilloita ehdottomasti. Omituinen kissa..
Tilli unohtui sinne kauppaan, mutta hyvin maistuivat ihan voin ja paahtoleivänkin kera!
Ihanaa, jännittävää perjantaita kaikille!
- Jaana
7 kommenttia:
Rapuja nam:)
Oon kerran ollu suomenruotsalaisten järjestämissä rapujuhlissa ja rallarallaraa oli meno melkoista ;D
Mutta muistona tästä edelleen kielen päällä ihana ravun,sitruunan ja tillin maku..ja tuoksu!
Tykkään! :)
Kivaa viikonloppua!
Jälleen kerran upean näköinen kattaus! Meillä kun syödään useimmiten tv:n ääressä eikä paljon viitsitä kattauksilla koreilla. Ehkä tämä syksy tuo taas muutoksen siihenkin.
Koskaan en ole rapuja syönyt, mutta olen täysin varma etten tykkää ;) En niitä kyllä pystyisi syömäänkään, kun en voisi edes koskea niihin.
Jos minä sen snapsipuolen hoiteleisin ja keskittyisin putkirapuihin (lue:nakkeihin), niin johan saataisi keimit aikaiseksi ;)
=D
Totuus on, että meilläkin useimmiten syödään tvn ääressä. Minä olen vain pakottanut itseni nyt siihen, että pitää välillä kattaa pöytä. Hyvin usein se menee kuitenkin siihen, että tehdään ruoka, katetaan pöytä, ruokaa laittaessa mietitään, mikä leffa katottas ja kannetaan lautaset makuuhuoneen tvn ääreen, joskus jopa olohuonene tvn ääreen, mutta ei kovin usein, kun siinä ei ole niin isoa pöytää =D
Mutta täytyy tunnustaa myös, että kun rupesin rapukattausta laittamaan, piti huutaa mies avuksi, kun en uskaltanut rapuihin koskea. Hän vain tokasi, että miten sä aiot niitä syödä jos et edes voi koskea niihin... Totta. =D pakko oli sit uskaltaa. Sotkemistahan se oli, mutta taidan mä vielä kerran kokeilla. Olisi mahtavaa kokeilla sellaisilla isoilla ravuilla! Näistä ravuista oli "hengenvaarallisen saaliin" taskuravut, lumiravut ja kuningasravut kaukana! =D
Meillä rapujuhlat vietetään yleensä katkarapujuhlina...
Olen saanut usein ravut valmiiksi keitettyinä sillä se homma on minusta kamalaa! Syöminen ei tuota mitään ongelmia.
Kiitokset vielä kirjapaketista! Sormia alkoi ihan kutkuttamaan, niin monta kivaa ohjetta oli!
Ravut on niiin hyviä :p Tänä vuonna vaan taitaa jäähä kekkerit pitämättä. Meillä on perinteenä ollu pitää rapujuhlat miun lapsuuden perheen kesken miun synttäripäivänä niin kauan ku muistan, mut nyt lähivuosina en oo synttäreitten aikoina ollu enää vanhassa kotikaupungissa
Lähetä kommentti