Puhdistus, puunaus ja tunnustus

Jälleen on remontoinnissa se pahin vaihe edessä: odotus. Laskin tänään, että jokainen remonttipäivä maksaa minulle 15 euroa lisäkuluina, kun joudun itse maksamaan lainan lyhennykset omasta kukkarostani ja yhtiövastikeenkin. Saamani vuokra kattaa sen juuri ja juuri ja vuokralaisen kanssa sovimme, ettei hänen tarvitse maksaa ensi kuussa asunnosta kuin vain ne päivät, kun hän siellä on asunut. Eilen tuli 2 viikkoa remontointia täyteen, joten saldo alkaa näytää aika huonolta minun kannaltani. Mutta ennen kuin seuraavakin tilaaja hermostuu remontointihorinoista, otetaan alkuun ensiksi tunnustusta.

Lea-Raija ja Sisustusunelmien Johanna muistivat minua tällaisella aivan ihanalla, upealla tunnustuksella. Iso kiitos ihanat blogisiskot! Aivan häkellyn tällaisesta, eihän tää oo nyt mitää... *hämmentyneen nolostuneena kaivelee kenkän kärjellä maata ja katselee jalkoja*

"The Gorgeous Blogger-palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon eteenpäin niille, jotka mielestään sen ansaitsevat."

Perustelut olivat tällaisia:

"Jaanalle Koti Kainuunkadulla blogiin. Uusi tuttavuus minulle blogimaailmassa,ihastuttava blogi."

"Seuraava on sisustus- ja elämäntapablogi Koti Kainuunkadulla ja tätä seuraan ahkeraan. Innostus ja elämänmyönteisyys purevat tässä. Kerrostaloasumista ja juhlan luomista arkeen. Kiinnostavaa on lukea elämästä toiselta puolen Suomea, talvikuvat ovat olleet lisäbonus." ... vau kiitos Johanna ja Lea-Raija!

Milloin aloitit blogin kirjoittamisen? / Milloin aloitit blogisi?

Nyt pitää käydä tarkastamassa vanhan blogin puolelta... 2006 tammikuu alkaen sanoilla "Näinhän siinä piti käydä. Monta kuukautta olen käynyt selailemassa muiden hienoja blogeja, joten pitihän se minunkin oma aukaista." Blogin nimi Karannut Silmukka ja nimen mukaan piti sisällään käsitöitä.

Mistä kirjoitat, mitä käsittelet? / Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Nykyinen blogini kuvastaa aikalailla kaikkea omaa kiinnostuksen kohdettani: kattausta, ruokaa, sisustusta, remontoimista, tee-se-itse -tyyppistä näpertelyä... Arki on muuten niin tylsää, että aika ajoin yritän tehdä siitä vähän enemmän luksusta pienillä "arkijuhlilla". Blogissani seikkailee myös eläimet suurena osana elämääni.

Mikä tekee blogistasi erityisen? /Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Seikkailen blogissa omalla nimelläni, samoin mieheni. Olen muutenkin avoin persoona, joten en näe tarpeelliseksi kirjoitella salanimellä. Se tapahtui periaatteessa vähän puoli vahingossa, kun päätin pistää blogini nimeksi Koti Kainuunkadulla. Samalla paljastin jo missä asun. Totesin samalla, että mitäpä minä peittelemään henkilöllisyyttänikään. Olen kokenut sen itse asiassa aika vapauttavana, koska töihin asti ihmiset ovat tulleet sanomaan, että lukevat bloginia. Se on jotenkin ihana asia, että ihmiset pystyvät lähestymään minua niin helposti.

Mikä sai sinut aloittamaan? / Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Alusta asti minulla on ollut tietyn tyyppinen tapa julkaista ajatuksia, kollaaseja, teemoja jne. Käsityöblogin puolella oli myös lähtökohtana ensin näyttämisen halu, mutta sitten kun hoksasin, etten minä jaksa montaa huivia kutoa, aloin jakaa ajatuksia ja inspiraatioita. Alunperin ne oli kyllä luotu itselle tavallaan miellekartaksi, josta voisin hahmotella omaa seuraavaa projektia, mutta en projektit aina jäi kesken... =D Mutta ihmisten inspiraation luomisen riemu jäi! Sama on itse asiassa vielä nytkin näkösällä tuolla Juhlat Kainuunkadulla -blogissa. Itse en ehdi / pysty järjestämään monia juhlia, meillä kun ei vielä lapsia ole, joille voisi ihania pippaloita järjestää, joten jaan mieluummin ideoita ja järjestän omia pieniä pippaloita siinä välissä... Siitä tulikin mieleen, että mulla on kovalevy täynnä noita pippaloideoita, pitäsi alkaa taas laittelemaan sinne suunnalle Inspiraation Lähteillä -postauksia.. Kun pääsisi vain eroon tästä remonttikierteestä!

Mitä haluaisit muuttaa? / Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Aina kateellisena katselen nuita koko valkoisia blogeja, joiden valokuvien värit pääsevät oikeuksiin. esimerkiksi 3 kolumnin valkoinen ulkonäkö houkuttelisi paljon ja välillä olen sitä kokeillutkin, mutta aina vaihtanut takaisin. Tuntuu jotenkin niin autiolta omilla sivuilla sellainen ilme. Jos saisin jonkun suunnittelemaan minulle ihanat värikkäät, valkoiset sivut, jotka näyttävät minulta, niin olisin kenties onnesta soikeana hetken. Kunnes taas kaipaisin väriä... Niin ja toivoisin, että voisin ottaa yhtä ihania kuvia kuin mitä näkee Vihreä talo -blogissa. Ihana tunnelma välittyy niistä! Eli haluaisin kouluttaa bloginpitäjää =D

Iso Kiitos blogisiskoille näistä tunnustuksista! Moni on tämän jo saanutkin ja eteenpäinkin se pitäisi antaa. Minä haluan antaa tämän jokaiselle bloginpitäjälle, joka seuraa blogiani. Me kaikki olemme niin fantastisen upeita, että olemme palkintomme ansainneet, vai mitä?

Jatketaan rempaa... Eilinen päivä meni aikalailla siinä, että putsasimme kaakelit ja reunat huolella, kun odottelimme sähkömiehemme tuloa. Vasta illalla myöhään, jo saunasta tultuamme, kuulimme, ettei sähkömies tiedä, koska pääsee paikalle... Samoin kävimme LVI -liikkeessä kertomassa, että nyt tarvittaisiin mies vetämään meille ne sähköjohdot. Hekään eivät tienneet pääsekö mies tänään vai huomenna, vai silloinkaan... 15, 30,45--- yrittäkäähän jo tulla, mulla alkaa rahat loppua!

Päätimme, että teemme hommia siis niin pitkälle kuin mitä vain pystymme, vaikka se tarkoittaisi vähän hassua järjestystä. Järjestys oli se, että laittaisimme jo suurimman osan pienestä kräästä paikaillee, ja vähän isommasta. Lopputulema oli tosin vain se, että Ikean korkeakiiltoisen kaapin saimme paikalleen ja kun aloimme laittaa ensimmäsitä vaatekoukkua, porakone simahti. No, Make haki toisen porakoneen. Sekin simahti. Sitten simahti meidän valokin. Sitten ei auttanut muu kuin tehdä jotain, mihin ei tarvitse valoa (kovin paljoa ainakaan), eikä poraa: laitoin silikonit reunoille. Lopputulos oli kyllä sen näköinen, kuin se oltaisiin laitettu pimeässä (kait, en nähnyt niin tarkasti), mutta pääsenpäs sanomaan, että nyt sekin on laitettu.

Uusi meikki/pesukaappi asukkaan pesukoneen yläpuolelle.

Suht pestyt lattiat

Kun me olosuhteiden pakosta jouduimme poistumaan paikalta, päätimme lämmittää vielä saunan kotona. Hoksasimme samalla minne oli kaikki lika hävinnyt vessarempasta... Täytyy sanoa, että mä en ole koskaan ollut näin likainen (ainakaan aikuisiällä...)

Likaa tuntui löytyvän aina silmälasityynyjenkin alta.

Mutta nyt, oikein ihanaa tiistaita kaikille! Saas nähdä tuleeko tästä valmista koskaan, kun aina tuntuu tulevan jotain eteen... Hieno on vessa, 4 seinää ja lattia, enää puuttu vain vesi ja valo. Eihän tuo pahastikaan ole puutteellinen! =D Enää ei jaksa stressata, kyllä kait tämä joskus loppuu. Blogisiskoille iso kiitos kannustuksesta, sen voimilla täällä mennään (sen ja suklaalevyn).

- Jaana

PS. Tuksu: sinunkin haasteesikin on noteerattu, yritän joku päivä jaksaa rueta tonkimaan tuota tietokonetta... Kuvia on vain niin monessa eri kohtaa, etten tiedä mistä aloittaa!