perjantai 17. syyskuuta 2010

Mieheni 36-vee synttärit violeteissa tunnelmissa

Huomenta!

Aloittelimme mieheni 36-vuotisjuhlia vähän etukäteen. Oikeasti syntymäpäivähän on tänään, mutta kun tuo vapaapäivä sattui sopivasti eiliselle, aloitimme juhlinnan vähän etukäteen.

Töissä olen niin paljon violettia katsellut, etten voinut enää vastustaa liilan kuumetta, pakko oli käydä vapaapäivänä töissä ostamassa kolmet kaitaliinat ja yksi liila tyyny. (Häpeäksi joudun nyt tunnustamaan, että innostuin  niin kattamaan tuota pöytää, että mieheni joutui itse tekemään lounaan siihen...) Samalla nappasin isän 70-vuotiskukkakimpuista kuolleet kukat pois ja vielä niukin naukin hengissä olevat katkoin pieniin viinilaseihin pöytää koristamaan. Neilikat ostin ihan itse! Niillekin oli suuret suunnitelmat, mutta en raaskinut leikata niitä yhtään lyhyemmäksi, kun ovat niin kauniita, joten saivat jäädä maljakkoon pöytää kaunistamaan.

Illalla vielä herkuttelimme täytekakulla (yksi parhaiten onnistuneista täytekakuista, täytyy myöntää), mustikkapirtelöllä (jep, tuli eilen ostettua se pirtelökone!) ja donitseilla. Nyt on sitten herkuteltu niin paljon, että saas nähdä tekeekö tänään makiata mieli!

Nyt kun sitten innoistuin tästä violetista, blogittelin joulubloginkin puolelle violetin joulun! Nyt oikein ihanaa viikonlopun alkua kaikille!

- Jaana

6 kommenttia:

Hipsu kirjoitti...

Mmmmm, näyttää niin herkulliselta ja ihanan väriseltä :)
Paljon onnea 36-vuotiaalle!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana kattaus jälleen kerran =)

Armottomana herkkuhiirenä on pakko kysyä että syöttekö te oikeasti noin paljon herkkuja?? =O
Mulla kyllä vatsa vetäis vaan ei kestä hennot sääret (sitä painoa jonka herkkujen syönti mulle tois)!

tuksu kirjoitti...

Olipas kaunis kattaus! Mukavia synttäreitä sinne :)
tuksu

tuksu kirjoitti...

Olipas kaunis kattaus! Mukavia synttäreitä sinne :)
tuksu

Jaana kirjoitti...

Tunnustettakoon tässä vaiheessa, että olimme ihan mahottomassa ähkyssä jo syötyämme yhden donitsin =D Pakon edessä yritimme vielä syödä kakkuakin, mutta kun ei sopinut kupuun millään muotoa! Kismetitkin jäivät lautasen reunalle =D

Eli ei me nyt ihan noin paljoa syödä. Ajattelimme ahtaa, mutta käytännössä mahdottomuus!

Mutta herkkuhiireksi tunnustaudun kylläkin.

Ahti kirjoitti...

Vähän niinkuin "Ahti-silli". Herkkupala haarukassa.
Hyvää lauantaita!