sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Sijauspatja tosi toimissa

Ihanuus! Aurinko oli ylhäällä eilen kun töistä palasin, kerkesin ottaa kuvia sijauspatjasta sen "oikeassa" käyttötarkoituksessa eli osana petausta. Äidiltä saamat joulupussilakanatkin näyttivät olevan myös samaa väri skaalaa =D

Vasta kameralinssin läpi löysin kotoa jotakin muutakin samanväristä... Nalle Puh on ihan sävy sävyyn petarin kanssa!



Nyt alkaisi kyllä olla tunne, että stressi painaa. Eilen töiden jälkeen koko illan ajattelin vain työasiaa ja yökin meni huonoissa yöunissa, koko ajan heräten vain yksi työasia mielessä. Yleensä teen töitä hyvin sellaisessa pienessä "painekattilassa", mutta nyt jotenkin yksi ainoa asia saa minut menettämään yöunetkin... Viikon jos vielä jaksaisi, pääsisi talvilomalle... rentoutumaan vessarempan äärelle... Hmm. Milloinkas se minun kesäloma olikaan... niin joo, siellä lokakuussa... Nyt alkaa näyttää jo vähän pahalta tämän minun rentoutumisen kanssa. Ei auta siis kuin vain jatkaa.

Ihanaa sunnuntaita kaikille, tämä tyttö alkaa suunnata takaisin sorvin ääreen!

- Jaana

PS. Ai niin, kun kävimme tuolla museossa, isä pyysi museosta ottamaan yhteyttä muutaman nauhan ja vanhojen tavaroiden merkeissä. Huomenna sitten tulee museosta käymään eräs henkilö, jolle isä lupasi yhden talon alkuperäisistä helloista! WAU! Lisäksi he selvittävät, että onko nuilla isän avokelanauhoilla paikallinen tuntematon kuuluisuus nimeltä Hanna Hynynen, unissa saarnaaja (elänyt joskus silloin 40-50 -luvulla Kajaanissa). Niitä avokeloja kukaan ei ole kuunnellut ainkaan pariinkymmenen vuoteen, ellei pidempäänkin aikaan, joten aika mielenkiintoista tietää, mitä sieltä löytyy!

5 kommenttia:

Leena kirjoitti...

Hyviä kuvia!

Hanna kirjoitti...

Wau mitä ihanaa turkoosia tapettia taustalla. Olen selaillut loputtomat määrät erilaisia toinen toistaan ihamapia tapetteja, valitseminen on vain niin vaikeaa :)

Aurinkoista sunnuntaita!

Miret kirjoitti...

Upean hyväntuulinen blogi. Elämän kauneutta, juhlia, hyväntuulisuutta ei tule jos niitä vain odottaa muiden tarjoilevan, niitä pitää osata tehdä myös itse. tarttua elämän hetkiin ja nauttia. Näin juuri sinä olet tehnyt ja jaat siitä meidän kanssa. Kiitos.
Jos haluat käydä kurkkaamaassa meidän blogia, elämän hetkiin tarttumista niin voit sen tehdä http://puhkula.blogit.fi/
siinä me taryuimme hetkeen ja toteutimme sen, mistä edes tuskin uskalsimme haaveilla.

Taina kirjoitti...

Heippa Jaana ja kiitos kun jätit komentin blogiini:)) Olen ollut hirmu laiska päivittäjä viimeaikoina, sillä tuo toinen askartelublogini vie enemmän aikaa tuotoksineen. Sinulla on ihania juttuja ja kuvia täällä. Huomasin muuten, että minulla ja miehelläni on sama hääpäivä kuin teillä vain vuosia aiemmin (1988).
Mukavaa maaliskuuta kainuunkadulle!!!

tuksu kirjoitti...

Siis tuo kaunis petari jäi ihan näkyviin(??) sängynpäälle, somisteeksi ja kauniiksi väripilkuksi! Hieno idea sekin :) itselleni ei olisi tullut niinsanotusti mieleenikään :)
tuksu